PÖYTYÄ. Sähkön hurja kallistuminen on saanut monet miettimään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa energiaa. Alan pioneeri Auranmaalla on ITE-taiteilija Kyösti Iitti, joka tunnetaan paitsi Pöytyällä sijaitsevasta Enkelipuistostaan, myös siitä, että Iittien talo on sähkön suhteen omavarainen.
–Muutimme tänne metsän keskelle vuonna 1998. Sähkölinjan vetäminen olisi maksanut nykyrahassa noin 35 000 euroa. Sanoin sähköyhtiölle että ei kiitos, Kyösti Iitti kertoo.
Ilman sähköä Iittien taloudessa ei eletä. Kesällä sähköä on enemmänkin kuin tarpeeksi, talvellakin tarpeeksi.
–Alussa meillä oli puolenkymmentä aurinkopaneelia ja muutama pieni tuulivoimala. Silloin aggregaatti kävi paljon, noin 300 tuntia vuodessa. Nykyään aggregaatti käy vain noin 40 tuntia vuodessa, ja polttoöljyä kuluu noin 200 litraa.
Kennot kehittyneet
Pientuulivoimalat eivät ole kahdessakymmenessä vuodessa juuri kehittyneet ja niiden merkitys on Iiteilläkin marginaalinen. Sen sijaan aurinkokennojen kehitys on ollut huimaa. Hinnat ovat laskeneet kolmannekseen ja tuotto lisääntynyt puolella. Talon katolla ja ympäri Enkelipuistoa on noin 80 aurinkopaneelia. Täydellä teholla toimiessaan paneelit tuottavat 11 kW sähköä.
Sitä, kuinka kauan aurinkopaneelit kestävät, Iitti ei osaa sanoa, sillä ensimmäistenkin paneelien teho on yhä sama kuin neljännesvuosisata sitten. Itse tuotetun sähkön hintaa onkin mahdoton laskea. Se on kuitenkin selvää, että jos samanlaisen järjestelmän rakentaisi nyt, se tulisi Iitin järjestelmää halvemmaksi. Aurinkovoimalat ovat nykyään niin paljon edullisempia.
Voimaloiden tuottamaa energiaa varastoidaan 1000 ampeeritunnin akkuun. Henkilöautojen akut ovat yleensä 60-100 ampeerituntia. Jos päivä on täysin pilvinen, Iitti käyttää pari tuntia aggregaattia ja tuuppaa akun 70–80-prosenttisesti täyteen.
–Jos jouluaattona paistaa mukavasti aurinko, mutta sitten menee pilveen, sähköä riittää akussa vielä joulupäiväksikin. Ei meillä sähköä pihistellä, mutta talvella pitää vähän katsoa mitä tekee, Iitti sanoo.
Iitti on asentanut aurinkokennojen viereen peilejä, jotka tehostavat niiden toimintaa. Aurinkokennon tuottoon vaikuttaa moni asia, esimerkiksi lumen määrä. Lumi heijastaa auringonvaloa hyvin.Lisäksi kennoja saa käännettyä sopivaan suuntaan. Kääntö tapahtuu käsivoimalla.
–Joku kysyi, että ovatko kennot kaukosäätöisiä. Sanoin, että jos minun nimeni olisi Kauko, kennot olisivat kaukosäätöisiä, Iitti naurahtaa.
Seitsemän tonnin keskuslämmitys
Omavaraistaloudessa eläminen vaatii normaalia enemmän viitseliäisyyttä, mutta täysin mahdollista se on. Taloudessa toimivat sähköllä samat vempaimet kuin taloissa yleensäkin, tosin muutamin poikkeuksin.
Iittien talossa on isännän mukaan ”keskuslämmitys”, sillä hirsitalon keskellä on seitsemän tonnia painava vuolukivitakka, joka lämmittää koko talon. Niin ylä- kuin alakerrankin. Hella toimii kaasulla ja pesukoneen vedenoton voi säätää niin, että pesukone ottaa lämpimän veden kiukaan ympärille rakennetusta järjestelmästä.
–Pesukoneen pyöriminen ei kuluta paljon sähköä, mutta veden lämmittäminen kuluttaa, Iitti muistuttaa.
Unohtaa ei sovi sitäkään, että Iitti myös hitsaa sähköllä moninaiset taideteoksensa. Kuluvana vuonna hitsaaminen onnistui aurinkosähköllä jo helmikuussa. Hitsaus kuluttaa kolmesta neljään kilowattituntia.
Kyösti Iitti painottaa, että elämä sujuu vallan hyvin itse tuotetun sähkön avulla. Se tosin vaatii vähän viitseliäisyyttä, että käy kääntämässä paneeleita ja hakkaamassa klapeja. Kovin kauaksi aikaa omavaraista taloa ei voi jättää oman onnensa nojaan.
–Kun olemme olleet reissussa, poika on ollut talonmiehenä, mutta eihän meidän tarvitse lähteä Pariisiinkaan, kun Eiffel-torni on omassa pihassa, Iitti naurahtaa.