KOSKI. –Kukaan ei tiedä, miten maailma muuttuu tästä eteen päin. Stressinhallinnan taidot eivät ole vaihtoehto vaan välttämättömyys.
Toistasataa maatalouslomittajaa kokoontui kuulemaan näitä ja muita pohdinnan arvoisia sanoja Koskelle, kun työelämävalmentaja, filosofian tohtori Harri Gustafsberg sparrasi lomittajia.
Gustafsbergin erikoisalaa on henkisen suorituskyvyn tutkiminen ja kehittäminen. Hänellä on myös yli 20 vuoden kokemus poliisin valmiusyksikkö Karhusta.
–Halusimme järjestää koulutuksen, missä kehitetään yhteisöllisyyden tunnetta, kun kolme maatalouden lomituspalveluja tarjoavaa yksikköä yhdistyi. Pitää muistaa, että lomittaja on moniosaaja, joka kantaa työssään suuren vastuun, muistuttivat lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen ja lomituspalvelupäällikkö Merja Haavisto Vehmaan lomituspalveluista. Myös Auranmaan kunnat kuuluvat nykyisin Vehmaan yksikköön.
–Koulutuspäivän kantava teema on hyvä elämä ja mistä se koostuu, Gustafsberg tiivisti.
Hän kiitteli lomittajia keskustelevaksi ja maanläheiseksi porukaksi.
–Varsinkin asiakkaan kohtaaminen on tullut esille monissa kysymyksissä. Ihmisillä on erilaisia odotuksia ja vaatimuksia lomittajalta, Gustafsberg kertoi.
Tärkeät kohtaamiset
Lomittajan työssä ihmisten kohtaaminen on tärkeässä osassa. Oman lisänsä työhön tuo se, että lomittaja tulee asiakkaan kotiin ja työpaikalle tekemään omaa työtään. Jokaisella tilalla on omat tapansa toimia.
–On tärkeää tunnistaa oma tapa kohdata ihmisiä. Jos vuorovaikutuksessa tulee ongelmia, syy on yleensä se, että emootiot eivät kohtaa. Työstä sopiminen on yleensä helppoa, Gustafsberg sanoi.
Työelämässä vastaan tuleviin haastaviin tilanteisiin voi kehittää erilaisia tekniikoita.
–Yksi työkalu on hengitystekniikka, jolla voi rauhoittaa autonomisen hermoston tilaa, Gustafsberg sanoi.
Tärkeä palautuminen
Työelämässä menestyminen vaatii sitä, että palautuminen onnistuu vapaa-ajalla.
–Palautumisen on toimittava työn vastapainona. Jos kirjoittaa työkseen, kannattaa vapaa-ajallaan tehdä jotakin muuta. Kannattaa tehdä jotakin, mikä tuottaa kestävää hyvää oloa, Gustafsberg kehottaa.
Oman itsensä kuunteleminen on tärkeää, sillä palautuminen on yksilöllistä. Jos toinen latautuu lenkkipolulla, joku muu tarvitsee palautuakseen jotakin aivan muuta.
Palautumisen merkitys korostuu, sillä työelämä on muuttunut viime vuosina entistä kuormittavammaksi.
–Maailman globalisoituminen asettaa uusia vaatimuksia. Ihmisten pitäisi olla moniosaajia, mutta myös sosiaalisesti taitavia, Gustafsberg sanoo.
Tärkeää on sekin, ettei vaadi itseltään liikaa.
–Varsinkin 16–34-vuotiaat naiset kokevat työelämän kuormituksen kovempana kuin muut ryhmät. Voi olla, että juuri he vaativat itseltään liikaa. Totaalisen kontrollin saavuttaminen omaan työhön ja ympäristöön on kuitenkin mahdottomuus. Pitää olla tarkka, ettei väsytä itseään liikaa ja pitää sitä kautta huolta työkyvystään, Gustafsberg sanoo.