KOSKI. Kosken paloasema otettiin käyttöön heinäkuussa 2020, mutta koronan vuoksi aseman vihkiäisiä päästiin juhlimaan vasta viime perjantaina (21.10.22). Kosken VPK:n palokunnanpäällikkö Pasi Vuolle kertoo, että hienosäädöt on saatu tehtyä ja rakennus on nyt täysin valmis.
Aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Seppo Koski totesi vihkiäispuheessaan, kuinka uuden paloaseman toivotaan torjuvan horisontissa siintävää pelastajapulaa. Ellei alalle löydy uutta verta, Suomeen on syntymässä lähivuosina noin 1 000 pelastajan vaje. Jo nyt monilla palokunnilla on vaikeuksia saada väkeä töihin.
– Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä ennen kuin on liian myöhäistä ja korulauseiden lisäksi tarvitaan myös rahaa, Seppo Koski kiteytti.
Hänen mukaansa etenkin vapaapalokuntien nuorisotoiminnan jatkuvuus pitää turvata tavalla tai toisella. Viime vuosina uusia paloasemia on noussut eri puolille Varsinais-Suomea, joten vapaapalokuntalaisille löytyy kunnollisia harrastustiloja.
Vetäjien into tarttuu
Pasi Vuolle toteaa tilojenkin olevan tärkeitä, mutta sitä keskeisemmässä asemassa ovat toiminnan vetäjät. Koskella VPK:n nuoriso-osastoa luotsaa Laura Lilja . Vuolle kehuu Liljan motivaatiota, joka on tarttunut harrastajakuntaankin.
Nuoriso-osastossa on yli 20 henkilöä, mikä on Kosken kokoisella paikkakunnalla hyvä määrä. Lisää väkeä mahtuu mukaan, eikä yksin nuoriso-osastoon.
– Kaikki ovat tervetulleita, joilla on kiinnostusta palokuntatoimintaan, Vuolle kannustaa.
Kosken VPK:n hälytysosastossa on 22 henkilöä. Heidän keskimääräinen lähtöaikansa hälytystehtävään on kahdeksan minuuttia.
Pasi Vuolle sanoo hälytysosastoon kuuluvien olevan sitoutuneita palokunta-aatteeseen. Monet heistä ovat yksityisyrittäjiä, jotka keskeyttävät hälytyksen tullen leipätyönsä ja lähtevät keikalle.
Missä on letkutorni?
Kosken paloasema näyttää kaikin puolin asialliselta, mutta siitä puuttuu perinteikäs letkutorni – miksi?
– Vapaapalokuntien asemille ei tänä päivänä rakenneta letkutorneja, Pasi Vuolle vastaa.
Hän kertoo koskelaisten toivoneen sellaista asemaa hahmoteltaessa, mutta aluepalastuslaitoksessa vallitseva käytäntö vei voiton. Sen mukaan vesiletkut huolletaan vakituisilla paloasemilla, eli koskelaisten käyttämät letkut kiertävät Loimaan kautta.
– Jos on esimerkiksi ollut isompi keikka, joku tulee Loimaalta peräkärryn kanssa hakemaan meiltä likaiset letkut. Mikäli olemme olleet marttilalaisten kanssa keikalla kaksistaan, viemme letkut keskitetysti Loimaalle ja tuomme saman määrän takaisin, Vuolle selittää.
Loimaan paloasemalla on automaattinen letkujen pesu- ja kuivauskone. Siellä on vielä letkutornikin, muttei sitä enää käytetä kuivatukseen.
Vaikka letkujen kuljettelu saattaa kuulostaa oudolta, se pidentää niiden käyttöikää ja näin myös home pysyy loitolla. Kosken VPK:lla ei ole ylenpalttisen paljon letkuja. Autoissa olevien letkujen lisäksi asemalla on pienehkö letkuvarasto.
Aluepalopäällikkö Sebastian Holmin mukaan joillakin vapaapalokuntien asemilla on vanhoja letkupesukoneita sekä kuivaustorneja, mutta niistä ollaan hiljalleen luopumassa.
Auranmaan palokuntalaisten käyttämiä letkuja pestään ja koeponnistetaan Loimaalla, Liedossa, Salossa, Paraisilla, Uudessakaupungissa sekä tulevaisuudessa myös Kaarinassa, kunhan Krossin paloasema valmistuu. Pesupaikan valintaan vaikuttaa muun muassa se, minkä paikkakunnan pesu- ja kuivauskoneessa sattuu olemaan tilaa.
Reserviin kuuluvia pesupaikkoja ovat Laitila, Somero, Dragsfjärd ja Korppoo.
Holm toteaa, että pesu- ja kuivauskoneiden hankkimista rajoittaa niiden hinta, yli 100 000 euroa.
Kosken paloasema
Otettiin käyttöön 15.7.20.
Pääurakoitsijana oli Varpe Oy.
Maksoi vajaat 1,5 miljoonaa euroa.
Kerrosala 545 neliömetriä.
Kiinteistön omistaa Kosken kunta.
Kunta on vuokrannut paloaseman Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle.
