PÖYTYÄ/Yläne. Vaikka Paavo Valtanen sanoo käyneensä useita kertoja Kuusamossa kuvaamassa suurpetoja, etelän miehen ei tarvitse sentään ehdoin tahdoin lähteä niin kauaksi saadakseen sykähdyttäviä otoksia luonnosta. Valtasen kanssa Tilhen töyhtö ja puimurin laulu -valokuvanäyttelyn Luontokapinetin Tairekalleriaan pystyttänyt Miikka Lappalainen sanookin kohteiden löytyvän usein aivan oman kotioven vierestä.
Tämän hän koki eräänkin kerran, kun talon vieressä kasvoi valtava sieniarmeija. Valtanen taas kertoo talvisin kuvaavansa mielellään tilhiä, joita hän houkuttelee pihapiiriinsä syksyllä pakastamillaan pihlajan- ja marja-aronian marjoilla. Toisinaan luontokuvauskohteet löytyvät taas hyvinkin yllättävistä paikoista, kuten Lappalaisen AIV-säiliön sisältä ottama kuva.
–Luonto hakee aina paikkansa ja aina tulee uudet asukkaat, hän naurahtaa kuvalleen, jossa betonilieriön ovat vallanneet hennot vadelmapensaan oksat.
Kuvaajan onkin oltava aina valmiina, sillä koskaan ei tiedä, missä sopiva kohde piilee.
–Me olemme kuin vanhan ajan lännenmiehiä, joilla roikkui aina revolveri käden ulottuvilla. Meillä revolveri on vaan vaihtunut kameraan, Valtanen sanoo.
Hyvään kuvaan palaa aina uudelleen
Kokemäellä asustava Valtanen ja kodiksamilainen Lappalainen kertovat olleensa jo jonkin aikaa eläkkeellä. Molemmat ovat aikanaan suorittaneet metallialan ammattitutkinnon, vaikka Valtanen onkin toiminut suurimman osan elämästään opettajana.
Kamera taas on kulkenut harrastajien matkassa vuosikymmenet. Lappalainen kertoo ostaneensa ensimmäisen kuvauslaitteensa 50 vuotta sitten, kun taas Valtanen hankki kimppapokkarinsa kahden ystävänsä kanssa vielä kymmenen vuotta aikaisemmin.
Näyttely on miesten kolmas yhteinen. He kertovat kuvaustyylinsä olevan kumpaisellakin omanlaisensa, mutta se ei kuitenkaan poikkea niin paljon toisesta, etteikö yhteisnäyttely onnistuisi.
–Usein on hyväkin vertailla omia kuvia toisen ottamiin. Siinä saa hyviä vinkkejä, he mietiskelevät ja sanovat myös saavansa näyttelyistä uutta virtaa omaan tekemiseensä.
Kestää katsella
Hyväksi valokuvaksi he määrittelevät sellaisen, jota tekee mieli katsella useampaan otteeseen.
–Siihen tekee mieli palata ja aina siitä löytää jotain uutta katseltavaa, Lappalainen pohtii.
Luontoa kuvatessa tärkeintä on muistaa kunnioittaa sitä. Muutaman vuoden dronea käyttänyt Valtanen sanoo, ettei koskaan kuvaisi sillä eläimiä.
–Valokuvaajan ohjeena on aina, että eläin saa liikkua luonnossa vapaasti, eikä sitä saa häiritä siellä. Esimerkiksi pesintä voi epäonnistua, jos kuvaaja tai kamera menee liian lähelle.
Luonto on kuvauskohteena myös sellainen, ettei se tule koskaan valmiiksi. Lappalainen sanookin, että kaikilla reissuilla tulee vastaan jotain uutta.
–Aina sitä huomaa, kuinka vähän lopulta tietää. Luonto on niin ylivoimainen.
Tilhen töyhtö ja puimurin laulu -valokuvanäyttely on esillä Luontokapinetin Tairekalleriassa 30.10 saakka.