Taloustaivaan pilviä katsotaan nyt poikkeuksellisen synkissä tunnelmissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiakriisi uhkaa syöstä koko Euroopan taantumaan. Läntisten demokratioiden tulevaisuus ei ole helppo, jos maailma ajautuu demokratioiden ja Venäjän-Kiinan akselin ympärille muotoutuvan autoritäärisen maailman väliseen pitkäkestoiseen kiistaan.
Korkeiden korkojen ja inflaation yhdistelmä on myrkkyä taloudelle eikä Euroopan väestöpyramidikaan näytä hyvälle.
Vahvuuksiakin on. Suomessa työllisyysaste on pysynyt korkeana ja moni ala kärsii edelleen työvoimapulasta. Samaan aikaan myös työttömiä on paljon eli työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Osin kyse on maantieteestä, osin siitä, että työelämä on jatkuvassa muutoksessa eikä työnhakijoiden osaaminen ja avoinna olevien paikkojen vaatimukset kohtaa.
Yksi ratkaisu kohtaanto-ongelmaan on uudelleenkouluttautuminen. Niin kuin tässä lehdessä olevasta jutusta selviää, alan vaihto voi olla alku uuteen, entistä paljon parempaan elämään. Se voi siis olla niin yksilön kuin taloudenkin etu. Pitäisikin panostaa nykyistä paljon enemmän siihen, että uudelleenkouluttautuminen olisi mahdollisimman helppoa ja tarkoituksenmukaista. Nyt niin ei aina ole. Koulutusajat saattavat olla ylipitkiä, koska pitkän koulutuksen ajatellaan lisäävän alan arvostusta. Myös koulutuspaikkoja on liian vähän, mikä tulee kansantaloudelle todella kalliiksi.