PÖYTYÄ/Kyrö. Kolme MM-kultaa ja olympiakulta. Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen on helppo mieltää voittajaksi. Jalosta pyydetäänkin usein puhumaan voittamisesta, mutta hän itse puhuu mieluummin menestymisestä. Jalosen mukaan menestystä ja sitä kautta myös voittoja voi saavuttaa pitkäjänteisellä työnteolla. Hänen oma uransa on siitä yksi esimerkki.
Jalosen tien Suomen kaikkien aikojen menestyneimmäksi jääkiekkovalmentajaksi voi katsoa alkaneen viimeistään vuoden 2011 maailmanmestaruudesta. Sitä ennen hänellä jo oli maajoukkueen päävalmentajana taskussaan olympia- ja MM-pronssia.
Vuosien varrella Jalosella on ollut tilaisuus työstää ajatuksia sekä siitä, miten menestyvä tiimi rakennetaan, että miten sitä johdetaan. Havainnot pätevät yhtä hyvin menestyvän yrityksen johtamiseen kuin jääkiekkojoukkueen valmentamiseen. Päävalmentajan työnsä ohella Jalonen kiertääkin puhumassa näistä asioista. Viime viikolla hänet saatiin Pöytyälle esihenkilöpäivän pääpuhujaksi.
JALONEN uskoo muun muassa keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen, avoimeen vuorovaikutukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.
–Kun ihminen kokee, että häneen luotetaan, hän useimmiten myös haluaa olla luottamuksen arvoinen, Jalonen sanoo.
Yhteisten arvojen löytyminen on tärkeää, mutta Jalonen painottaa jokaisen oikeutta olla oma itsensä sekä erilaisuuden ja vaikeiden hetkien sietämistä.
–Kaikkia ryhmässä olevia pitäisi kunnioittaa ja jokaisen pitäisi voida kokea kuuluvansa ryhmään, vaikka rooli olisikin pienempi, hän sanoo ja toteaa, että timanttista tiimihenkeä on mahdoton rakentaa vahingossa.
–Se on kaikkien vastuulla.
TIELLÄ menestykseen tarvitaan myös palautteen antoa. Jalosen mukaan kehua kannattaa aina, kun siihen on vähänkin syytä.
–Se motivoi, kun huomataan. Mutta kun kukaan ei mitenkään huomioi, pitkään pyyteettömästi työtä tehneen motivaatio laskee.
Enkä kun homma ei ole mennyt putkeen? Urheilussa on myös tunteet pelissä ja Jalonen myöntää, että pieleen menneissä tilanteissa voi olla vaikeaa hillitä itsensä. Hän on kuitenkin opetellut malttamaan mielensä ja säästämään palautteen siihen, kun tunnemyrsky on laantunut.
–Palaute voi silloin olla sama, mutta tapa antaa palaute eri, Jalonen sanoo ja toteaa, että palautteen tarkoitus on auttaa palautteen saajaa.
Hän kertoo lähtevänsä palautteen annossa liikkeelle kysymällä pelaajilta heidän ajatuksiaan siitä, miten peli on mennyt. Tämä toimii hänen mukaansa paremmin kuin palautteen suoraan täräyttäminen.
Myös esihenkilöille sattuu virheitä ja Jalosen kokemuksen mukaan omat virheensä pitää pystyä myöntämään, sillä siten saa enemmän arvostusta kuin syitä muista hakemalla.
–Huonointa johtamista on muiden syyttäminen.
Valmentajana Jalonen pyrkii siihen, että jokainen voisi antaa itsestään parhaansa tiukoissa paikoissa. Tässä hän on varsin hyvin onnistunutkin. Jos katsotaan taaksepäin viimeiset kolme arvokisaa, Suomen maajoukkue ei ole 26 pelistä hävinnyt varsinaisella peliajalla yhtäkään.
Esihenkilöpäivä ylitti odotukset
Pöytyän kunnan järjestämässä esihenkilöpäivässä puhuivat Jalosen lisäksi Jenni Rajahalme, Saara Nolvi ja Pauli Pukarlammi. Rajahalmeen aiheena oli eri sukupolvien johtaminen. Nolvi puhui tunnejohtamisesta ja Pukarlammi muutosjohtamisesta.
–Mielestäni oli hyvä kokonaisuus, koska kaikki puhujat ja heidän aiheensa olivat niin erilaisia. Päivä oli oikein hyödyllinen. Oikeasti voin sanoa, että ylitti odotukset, tilaisuuteen osallistunut Piltin kauppapuutarhan Hanna Helenius kiittelee.
Hän piti etenkin Rajahalmeen ja Nolvin puheenvuoroja mielenkiintoisina ja havainnollisina.
–Niistä on helppo ammentaa oppeja omaan työskentelyyn.
Jalosta Helenius piti hyvänä esiintyjänä ja hengennostattajana.
–Oli kiinnostavaa verrata ja huomata, mitä yhtäläisyyksiä on huippu-urheilujoukkueen tiimihengen luomisessa sekä työpaikan hyvän työilmapiirin ylläpitämisessä.