PÖYTYÄ. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on lähettänyt Pöytyän seurakunnalle pyynnön, joka koskee uutta kirkkokuntaneuvostoa sekä -valtuustoa.
Kapituli pyytää neuvostoa miettimään Pöytyän kirkkoherran virkaan liittyviä tarpeita. Valtuustolta se haluaa lausunnon vaalitavasta, jota toivotaan käytettävän kirkkoherran valintaan.
Lausuntopyyntöjen taustalla on kirkkoherra Matti Kaipaisen irtisanoutuminen. Kaipainen lopettaa työnsä Pöytyän seurakunnassa vuodenvaihteessa.
Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen kehottaa kirkkovaltuutettuja paneutumaan vaaliasioihin huolella, jotta rekrytointi onnistuisi.
– Kirkkoneuvoston tulee miettiä lausuntoaan varten, minkälaisia haasteita sekä kehittämiseen liittyviä asioita seurakunta tulee kohtaamaan ja mitä vahvuuksia tulevalta kirkkoherralta odotetaan, Järvinen neuvoo.
Kaksi vaalitapaa
Kirkkovaltuuston tehtävänä on antaa kapitulille lausunto joko välittömän tai välillisen vaalitavan puolesta.
Välittömässä, niin sanotussa suorassa kansanvaalissa, kirkkoherran valitsevat äänikelpoiset seurakuntalaiset. Välillisessä tavassa valinnan tekee kirkkovaltuusto.
Kirkkolain mukaan kirkkoherra valitaan ensisijaisesti välittömällä vaalilla. Välillistä vaalia haluavan kirkkovaltuuston tulee perustella tuomiokapitulille, miksi se tahtoo valita kirkkoherran omin neuvoin.
Valtuuston antamalla lausunnolla on merkittävä painoarvo, mutta lopullisen päätöksen vaalitavasta tekee tuomiokapituli.
Hakijoiden kyvyt puntariin
Molemmissa vaalitavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Välitön vaali sopii hiippakuntapastori Pauliina Järvisen mielestä aktiivisiin seurakuntiin – esimerkiksi sellaisiin, joissa seurakuntavaalien äänestysprosentti on ollut korkea.
Välitöntä vaalia varten tuomiokapituli asettaa kolme parhaaksi katsomaansa kirkkoherrakandidaattia vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin se katsoo heidät kykeneviksi virkaan.
Välittömään vaaliin kuuluu vaalinäyte, eli yhden messun johtaminen ja saarna. Välitöntä vaalia on kritisoitu siitä, ettei messun perusteella voi arvostella esimiestaitoja tai talouteen ja kiinteistöasioihin liittyvää tietämystä.
Järvinen kehottaa muistamaan, ettei seurakuntalaisten tarvitse perustaa arvioitaan pelkkään messuun. Välitöntä vaalitapaa noudatettaessa järjestetään usein vaalipaneeleja ja ehdokkaita esitellään lehtien palstoilla, mikä auttaa äänestäjiä puntaroimaan heidän kykyjään.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet vähissä
Välillisen vaalin etuna on pidetty seurakunnan päättäjien mahdollisuutta verrata ehdokkaita ja heidän osaamistaan paremmin kuin pelkän messunäytteen perusteella. Kapituli antaa myös välillistä vaalia varten lausunnon, jossa se arvioi hakijoiden kelpoisuuden. Tämä lausunto ei ole julkinen.
Seurakunnan työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa esimiehensä valintaan ovat hyvin rajalliset. Välittömässä vaalissa he voivat äänestää, mikäli kuuluvat samaan seurakuntaan.
– Heidän on hyvä miettiä, että tulipa valituksi kuka tahansa, hänen kanssaan minä teen työtä. Toivon seurakuntiemme työntekijöillä olevan sen verran hyvää ammatillisuutta, että kaikkien kanssa pystytään tekemään töitä. Siksi en näe hyvänä, että työntekijät kovin aktiivisesti osallistuisivat jonkun ehdokkaan vaalityöhön, Järvinen linjaa.
Kevät kuluu vaalityössä
Kun Pöytyän seurakunnan lausunnot ovat saapuneet tuomiokapituliin, kirkkoherran virka julistetaan avoimeksi kuukauden hakuajalla.
Virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut pappi.
Pöytyäläisten kannattaa varautua siihen, että vaaliprosessissa vierähtää koko kevät. Järvinen arvioi, että vaali saatetaan ehtiä järjestämään loppukeväästä tai se voi mahdollisesti venyä elokuulle.
Parhaillaan tuomiokapituli etsii Pöytyälle kirkkoherran sijaista.
FAKTA: Vaalitavat
* Kirkkoherra voidaan valita joko välittömällä tai välillisellä vaalilla.
* Välittömässä vaalissa äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty jäseniksi vähintään 70 päivää ennen vaalia.
* Välittömässä vaalissa ehdolle pääsee kolme tuomiokapitulin parhaaksi arvioimaa hakijaa.
* Välillisessä vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuuston ja srk-yhtymissä srk-neuvoston jäsenet.
* Tuomiokapituli haastattelee viran hakijat ja arvioi lausunnossaan heidän sopivuuttaan virkaan.