Kosken ja Marttilan toivot aloittivat opintonsa – Kunnat haluavat tulevien lähihoitajien jäävän kotiseudulleen

0
Elena Tuomela, Marika Niemi, Natalia Stupakova, Elisa Kyngäs ja Laura Sorvari valmistuvat lähihoitajiksi parin vuoden kuluttua.

KOSKI, MARTTILA. Ajoittaista hoitajapulaa poteneet Koski ja Marttila järjestävät yhteistyössä Salon seudun ammattiopiston kanssa lähihoitajakoulutuksen.

Viime viikolla opiskelijat osallistuivat Marttilan kunnantalolla järjestettyyn intensiiviopetukseen ja tällä viikolla he aloittavat työssäoppimisen Kosken ja Marttilan hallinnoimissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä kotipalvelussa. Jatkossa teoriaa on luvassa keskiviikkoisin ja muina arkipäivinä on työssäoppimista.

Mukaan valitut kuusi opiskelijaa asuvat lähikulmilla. Marttilan vs. sosiaalipalvelujohtaja Marika Hirvensalo ja moni muu paikallinen viranhaltija toivoo heidän jäävän töihin kotiseudulleen.

Hirvensalon mukaan opiskelijoista pidetään kiinni tarjoamalla hyvät työyhteisöt. Vaikka työnantajaksi tulee vuodenvaihteessa Varsinais-Suomen hyvinvointialue, henkilökunta ja työpisteet pysyvät ainakin toistaiseksi entisellään.

Lyhyt työmatka tuo säästöä

Lähihoitajaopinnot aloittanut marttilalainen Natalia Stupakova sanoo pitävänsä tärkeänä asiana näköpiirissä siintävää vakituista työtä, jolla tulee toimeen. Unelmanaan hänellä on päästä lomilla katsomaan, miten muissa maissa eletään.

Marttilalainen Elisa Kyngäs haluaa tehdä mielekästä työtä, jonka turvin on mahdollista asua rakkaaksi käyneessä kotikunnassa ja saada sen verran palkkaa, että pääsee joskus matkustelemaan.

– Tradenomina oli vaikea löytää työssäoppimispaikkaa, mikä oli minulle suurin syy lähteä lähihoitajakoulutukseen, Kyngäs kertoo.

Lähihoitajan palkasta puhuttaessa opiskelijat toteavat, että vastuullisesta ja fyysisesti raskaasta työstä soisi maksettavan enemmän, mutta palkalla vaikuttaa tulevan toimeen maaseutupaikkakunnilla.

Marttilalainen Elena Tuomela on huomannut lähihoitajien saavan kasvukeskuksissa parempaa palkkaa kuin maaseudulla, mutta hänen kokemustensa mukaan rahan perässä ei kannata ajaa kauas. Lisäeurot kun kuluvat äkkiä polttoaineeseen.

Kyröläinen Marika Niemi on laskenut kannattavuutta ja tuumaa työmatkan Koskelle tai Marttilaan olevan vielä kohtuullinen.

Opiskelijat toivovat palkkapolitiikan muuttuvan heidän kannaltaan suotuisaan suuntaan, kun hyvinvointialue ryhtyy tasaamaan lähihoitajien ansiotasoa.

Rahaa tärkeämmäksi pitovoimatekijäksi opiskelijat mainitsevat mukavan ja yhteen hiileen puhaltavan työyhteisön.

Opiskelijajoukko voi kasvaa

Mitä odotatte uudelta ammatilta?

Liikkuvista töistä pitävä Elena Tuomela haluaisi työskennellä kotihoidossa ja kiertää asiakkaan luota toiselle. Jos kulmakunta käy tylsäksi, Tuomela luottaa lähihoitajille olevan tarvetta muuallakin.

– Ikäihmisten määrä lisääntyy kaikkialla, joten töitä löytynee vaikka Japanista, kunhan opettelee kielen, hän sanoo.

Lähes koko ikänsä Marttilassa asunut Elisa Kyngäs arvelee tuntevansa tai ainakin tietävänsä entuudestaan suuren osan ihmisistä, joita hän tulee hoitamaan. Kyngäs pitää sitä mukavana asiana, joskin hän arvelee, että yllättäen heikkoon kuntoon menneiden kylänmiesten ja -naisten kohtaaminen saattaa tuntua ainakin ensialkuun raskaalta.

Koskella ja Marttilassa toivotaan lähihoitajaopiskelijoiden joukon vielä kasvavan.

Salon seudun ammattiopiston opettaja Mari Rannikko kertoo, että hoiva-avustajan koulutuksen omaavat pääsevät mukaan lähihoitajakoulutukseen vielä ensi helmikuussa.

Esimerkiksi hoivayksiköissä työskentelee henkilöitä, jotka ovat opiskelleet oppisopimuksella hoiva-avustajiksi. Heille lähihoitajakoulutus tarjoaa mahdollisuuden laajentaa osaamista.