Lähijunaliikenteen asemapaikkojen selvitys käyntiin – Aura ja Kyrö ensimmäisenä selvitettävien joukossa

0
Nykyisellään junat huristavat Kyrön ohitse vauhdilla. Jos visiot toteutuvat, saattaa Kyröstä päästä vielä joskus junan kyytiinkin. Kuva: AVL:n arkisto

VARSINAIS-SUOMI. Turku–Tampere-junayhteyden kehittäminen käynnistyy lähijunaliikenteen asemapaikkaselvityksellä. Tavoitteena on muodostaa käsitys asemapaikkojen toteutussuunnittelun ja kaavoitusprosessin vaatimuksista ennen kuin varsinainen ratasuunnittelu voidaan käynnistää.

Tarkoitusta varten junayhteyksien parantamista suunnitteleva yhteistyöryhmä kilpailuttaa uusien asemapaikkojen kehittämistä koskevan selvityksen.

Varsinais-Suomen liiton mukaan ensimmäisenä selvitetään rataosan uudet asemapaikat Lieto, Aura, Kyrö, Urjala ja Turun Urusvuori, jotka yhteistyöryhmä on nähnyt ensimmäisessä vaiheessa priorisoitaviksi.

Muita mahdollisia uusia asemapaikkoja ja nykyisten kaukoliikenteen asemien kehittämistarpeita tullaan tarkastelemaan myöhemmässä vaiheessa.

Rataosalta on jo olemassa aiempia suunnitelmia. Niihin tukeutuen selvitetään nyt, millä toimenpiteillä, kustannuksilla ja aikataululla asemapaikat saadaan liikennekelpoisiksi.

Lähijunia palvelevan asemapaikan infrastruktuuri on pääosin kevyttä ja investointitarpeet suhteellisen pieniä. Seisakkeen sovittaminen osaksi alueellista liikennejärjestelmää vaatii kuitenkin moniulotteista suunnittelua. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon esimerkiksi esteettömyys, auto- ja pyöräpysäköinnin sujuvuus, riittävä opastus, vaihtoyhteydet asemalta ja laiturien turvallisuus.

Varsinais-Suomen liiton tuoreen kyselyn mukaan tärkeitä asemanseudun palveluelementtejä ovat myös katos junalaiturilla, aikataulunäyttö, lippuautomaatti ja aseman läheisyydessä sijaitseva WC.

Mitä sujuvammin asema kytkeytyy osaksi taajaman liikenneympäristöä, sitä suurempia käyttäjämääriä on realistista odottaa. Radanvarren kunnat ja maakuntien liitot tuovat paikallistuntemuksensa ja alueellisen osaaminensa osaksi selvitystyötä.

Yhteistyöryhmän tavoitteena on kehittää koko Turku–Tampere -yhteysväliä palvelevaa lähijunaliikennettä, joka vahvistaisi kasvukolmion kolmatta kylkeä ja toisi elinvoimaa radanvarteen rakentuneille mutta radasta nykyisin rajallisesti hyötyville kunnille.

Lähijunaliikenteen suunnitelmat tukevat kestävän liikkumisen ja vähäpäästöisemmän liikennejärjestelmän toteuttamista myös autoriippuvaisilla alueilla. Ryhmä jatkaa toimintaansa keskustelemalla selvityksen toteuttajasta ja yhteysvälin aikataululuonnoksista.