Tarvasjoella on herännyt suuri huoli Juvanrahkalle viedystä rakennusjätteestä sekä paikalle suunniteltavasta jätteenkäsittelylaitoksesta. Tarvasjokelaisten huoli jaetaan varsinkin Paimiossa, sillä Juvanrahkan vedet päätyvät Paimionjokeen ja joesta edelleen muun muassa marjatilojen kasteluvedeksi.
Tapahtumia Juvanrahkan ympärillä on jo ehditty verrata television maalaiskomedioihin. Kummallisia käänteitä onkin riittänyt, vaikka mitään koomista asiassa ei ole. Suolla nyt olevat rakennusjätteet ovat päätyneet sinne mara-menettelyn turvin. On käsittämätöntä, miten ely-keskukselle saattoi olla yllätys se, että kyseessä on suo. Asian voi päätellä jo paikan nimestä.
Ongelman ydin onkin juuri siinä, että kyseessä on suo. Suolla on vettä ja sitä kulkeutuu suolta ojiin ja ojista jokeen. Paimionjoen laadun parantamiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä vuosikausia. Mitään riskiä ei pidä ottaa siitä, että joen tilaa heikennettäisiin kasaamalla jätteitä Juvanrahkalle.
Vaikka asiassa valtion viranomaisilla on merkittävä rooli, myös Liedon kaupungilla on asiassa paljon sananvaltaa. Liedon onkin nyt toimittava niin, ettei Juvanrahkalle tule ympäristön kannalta ongelmallista toimintaa. Liedon ja Tarvasjoen kuntaliitos ei ole ollut menestystarina. Monia palveluita kuten kirjasto ja uimahalli ovat loppuneet ja uudesta urheiluhallistakin tuli kovin pieni. Voi vain kuvitella, mitä Tarvasjoella ajateltaisiin, jos syntyisi tilanne, jossa palvelut viedään, mutta jätteet tuodaan.