AURA. Vapaa-aikasihteerinä työskennelleestä Jaana Ranta-ahosta, 40, tuli vuodenvaihteessa kotikuntansa Auran hyvinvointijohtaja, jonka tehtäväkenttä kattaa sivistys-, vapaa-aika- ja hyvinvointipalvelut. Lyhyesti sanottuna Ranta-aho yrittää saada auralaiset voimaan niin hyvin, etteivät he juuri tarvitsisi hyvinvointialue Varhan palveluita.
Ranta-aholle tärkeitä työkaluja ovat valtion tasolla laskettavat hyvinvointi- ja terveyskertoimet. Mitä korkeammiksi Auran hyte-kertoimet nousevat, sitä enemmän kunta voi saada valtionosuuden lisäosia. Kertoimista pystytään myös päättelemään, minkälaisiin toimiin kunnan kannattaisi panostaa.
Kertoimien muodostuminen on monimutkainen prosessi, jossa huomioidaan muun muassa liikuntaan, perusopetukseen, kulttuuriin ja kunnan johtoon liittyviä kriteerejä. Myös sillä on merkitystä, miten kunta tuo asioita esille hyvinvointikertomuksessaan ja kuinka valtuusto käsittelee niitä. Valtio kerää hyvinvointitietoja kyselyillä sekä raporteilla ja niihin Ranta-aho tulee vastaamaan.
Koordinaattori hakuun
Yksi konkreettinen toimi Auran hyte-kertoimien kohentamiseksi olisi Jaana Ranta-ahon mielestä liikuntaneuvonnan vakiinnuttaminen. Se ei tule tapahtumaan sormia napsauttamalla, sillä valtuusto leikkasi 50 prosenttia kuluvalle vuodelle kaavailluista hyvinvointikoordinaattorin palkkamenoista.
Lisäksi hyvinvointikoordinaattoriksi täytyisi saada niin sanottu hyvä tyyppi, jolla riittäisi innostusta työhön. Jaana Ranta-ahon mukaan rahoitusratkaisu voi olla sellainen, että Aura maksaa 50 prosenttia koordinaattorin palkasta. Toinen puoli saataneen kokoon avustuksilla, joita kunta parhaillaan hakee.
Auran tavoitteena on, että kuntalaisia ohjaavaa hyvinvointikoordinaattoria päästään rekrytoimaan kevään aikana.
Ranta-aho toteaa koordinaattorin pestaamiseen ja moneen muuhunkin liittyvän ”hankehumpan” vaikeuttavan pitkäjänteisen toiminnan luomista, mutta toisaalta hankerahoitus pitää yllä pienten kuntien elinvoimaa.
– On paljon asioita, joita emme saa aikaan omalla rahalla. Siksi hankkeet ja avustukset ovat tärkeitä, Ranta-aho selittää.
Käytännön hyvinvointitoimia mietittäessä Aurassa tullaan käyttämään apuna kunnan uutta strategiaa, joka painottaa aktiivisuutta, osallisuutta ja tiedolla johtamista.
Työikäiset huomioon
Entä yhteistyö Auran kunnan ja hyvinvointialue Varhan välillä, miten se tapahtuu?
– Todennäköisesti minä olen kunnan puolelta yhdyshenkilö, joka tulee miettimään Varhan edustajan kanssa ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Yhteistyökuviot ovat vielä muodostumatta, mutta ne on tarkoitus käynnistää, kunhan löydetään oikeat henkilöt, Jaana Ranta-aho vastaa.
Hän toivoo voivansa keskustella Varhan edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista ja etenkin siitä, miten työikäisten hyvinvointia kohennettaisiin. Viime vuonna Aura sai hyviä kokemuksia vanhusten liikuntaryhmien pyörittämisestä ja niitä sitä tullaan todennäköisesti jatkamaan, kunhan hyvinvointikoordinaattori saadaan palkattua. Kunnan hyvinvointisuunnitelmissa on Ranta-ahon mielestä panostettava jatkossakin myös lapsiin ja nuoriin.
Omalla kohdallaan Ranta-aho harjoittaa ennaltaehkäisevää terveystyötä hiihtämällä Auran Ulkoilulahdosta alkavilla laduilla ja sulan maan aikaan hän käyttää Ulkoilulahdon kuntoportaita. Majantien päässä oleva ulkoilualue on hänen mielestään erinomainen esimerkki siitä, miten asukkaiden hyvinvointia kannattaa edistää yhdistysten ja kunnan yhteistyöllä.
Kuka?
Jaana Ranta-aho
Asuu Aurassa
Perheeseen kuuluu puoliso, kaksi lasta ja koira
Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta
Harrastaa liikuntaa ja kylmäuintia
Ranta-ahon mielipaikka Aurassa on Käyrän vanha pururata