PÖYTYÄ / Riihikoski. Kauppapuutarha Piltti Oy:tä pyörittävä ja Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunnassa oleva riihikoskelainen Hanna Helenius suhtautuu kasvihuoneviljelyn tulevaisuuteen luottavaisin mielin, vaikka vielä syksyllä sähkö- ja hakekysymys kummittelivat hänen mielessään suurina mörköinä.
Piltin vanha sähkösopimus katkesi vuodenvaihteeseen ja sen tilalle tuli tuntuvasti kalliimpi kiinteähintainen sopimus, joka on voimassa kuluvan vuoden loppuun.
– Tämä ei ole pahin mahdollinen skenaario eikä toki paraskaan, mutta jotain siltä väliltä, Helenius kommentoi.
Piltti teki päättyneellä tilikaudella noin 3 miljoonan euron liikevaihdon. Niin korkealle ei Heleniuksen mukaan kuluvalla kaudella luultavastikaan ylletä.
– Tammi- ja osin vielä helmikuukin tulevat olemaan hiljaisia, mutta niin se on aina. Nyt pidetään lomia ja saldovapaita. Ketään ei tarvitse lomauttaa, yrittäjä kertoo.
Piltillä on 14 vakituista työntekijää sekä kiireapua. Viime viikolla töissä oli 18 henkeä.
Kauppapuutarha tuottaa ympäri vuoden pinaattia ja hiljattain alkoivat kevätkukkien istutukset. Kukkia ei valoteta niin paljon kuin talvella tuotettavia vihanneksia, joten niihin ei kohdistu yhtä suuria hintapaineita ja lisäksi auringosta on jo apua kasvatukseen.
Kaupoilta löytynyt ymmärrystä
Jos kevättalven säät pysyvät sähköntuotannon kannalta suotuisina ja Olkiluoto 3 alkaa kehrätä virtaa verkkoon täydellä teholla, useimmat kauppapuutarhat jatkavat silti hillityn tuotannon tiellä.
Hanna Heleniuksen mukaan syynä on isot laivat kääntyvät hitaasti -ilmiö. Yrittäjät joutuivat lyömään talvikautta koskevat viljelypäätökset lukkoon jo varhain syksyllä.
Keskusliikkeet ovat suhtautuneet ainakin Piltin osalta tilanteeseen ymmärtävästi – esimerkiksi silloin, kun tavallista pienemmältä viljelyalalta ei ole kyetty tuottamaan niin paljon satoa kuin olisi ollut tarpeen.
Helenius kertoo tuotteiden hinnoista puhumisen olleen helpompaa kuin aiemmin ja kaupan edustajien suostuneen pieniin korotuksiin.
Viljelypinta-alan kaventumista ei voi suoraan peilata sadon määrään. Entistä viileämmässä ilmanalassa ja vähäisemmässä valossa pärjääviä lajikkeita suosimalla on saatu pieniltä aloilta suhteellisen suuria satoja.
– Harva kauppapuutarha muuttaa hyvänä aikana mitään, kun satoa tulee ja liiketoiminta pyörii. Nyt jouduttiin selkä seinää vasten ja yksi jos toinenkin ryhtyi testaamaan vaihtoehtoja, Helenius sanoo.
Hänen tietoonsa ei ole tullut kasvihuoneviljelijöitä, jotka olisivat joutuneet lopettamaan toiminnan yksinomaan energiakriisin vuoksi. Sen sijaan jotkin tarhat päättivät jättää talvituotannon väliin.
Talvessa on etunsa
Vaikka talvikausi nielee energiaa, Hanna Helenius kehottaa muistamaan pimeän ja kylmän vuodenajan hyödyt. Niiden ansiosta suomalaisissa kasvihuoneissa ei tarvita mittavia ympärivuotisia panostuksia tuholaisten ja kasvitautien torjuntaan, mikä tuo säästöä.
Entäpä alussa mainittu hake, miltä sen saatavuus ja hintakehitys näyttävät?
– Hakeasia on aika hyvin tasapainossa. Kun on viljelty vähemmän, lämmitystarve on pienentynyt ja hakkeen kulutus vähentynyt, Helenius vastaa.
Auranmaalla on useita hakkeentuottajia, joten polttoaineen saatavuus on turvattu. Merkittävä asiakas hakealan yrityksille on Naantalissa toimiva Turun Seudun Energiatuotannon monipolttoainevoimalaitos. Heleniuksen henkilökohtainen havainto on, että muun muassa puuta polttava voimalaitos on nostanut hakkeen hintaa Varsinais-Suomessa.
Piltti otti 2018 käyttöön oman hakevoimalan. Kaikki yrityksen tilat lämmittävä laitos on osoittautunut energiakriisin myötä kelpo investoinniksi. Uusia energiasäästöjä tullaan Heleniuksen mukaan hakemaan asentamalla kasvihuoneisiin lisää ledejä. Tähän mennessä asennetut ledit kattavat vasta noin 20 prosenttia Piltin 1,6 hehtaarin viljelyalasta.
Helenius aikoo panostaa valaistuksen hybridimalliin, jossa ledirivien väliin jätetään perinteisiä HPS-suurpainenatriumvalaisimia. Viimeksi mainituista ei kannata tyystin luopua, sillä ne kehittävät kasvien lehdille tärkeää säteilylämpöä. Sitä ei voi täysin korvata esimerkiksi hakelämmityksellä.
