Raideliikenne jakaa ehdokkaiden mielipiteitä – Autoilun kustannuksia ei haluta nostaa

0
Lähijunaliikenteen taloudellinen tukeminen saa auranmaalaisilta eduskuntavaaliehdokkailta enemmän kannatusta kuin tunnin junan toteuttamisen kirjaaminen hallitusohjelmaan. Alkuviikosta eivät liikkuneet mitkään junat rautatiealan lakon vuoksi. Kuva on Kyröstä.

AURANMAA. Tunnin juna ja lähijunaliikenne jakavat auranmaalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä. Vaalikoneesta selviää, että autoilun kustannuksista ehdokkaat ovat melko yksimielisiä: kustannukset eivät saa nousta päästöjen vähentämisen vuoksi.

Tunnin junaa kannattavat Sanna Pitkänen (kok.), Lauri Heikkilä (ps.) ja Hannu Voimanen (vkk.), muut ehdokkaat eivät kannata tunnin junan toteuttamispäätöksen kirjaamista hallitusohjelmaan.

–Nykyisen yksiraiteisen rantaradan heikkoutena ovat hitaus, liikenteen häiriöherkkyys ja rajallinen kapasiteetti. Jotta liikenteen kunnianhimoiset ilmastopäästötavoitteet voitaisiin saavuttaa, pitää raideliikenteen olla houkutteleva. Nykyisen kaksiraiteistaminen maksaa saman kuin uuden radan tekeminen ilman, että matka-aika lyhenee, Pitkänen perustelee.

Heikkilä edellyttää, että tunnin juna poimii matkustajia myös Paimiosta.

–Junainvestointi on niin kallis, että on hyvä saada myös lipputuloja syntyvien kulujen kattamiseen, Heikkilä sanoo.

Voimanen ei ole vaalikoneessa perustellut myönteistä kantaansa tunnin junaan.

Olli-Pekka Aalto (kesk.) ja Annika Saarikko (kesk.) edistäisivät ennemmin Varsinais-Suomen lähijunaliikennettä. Tero Kanerva (liik.) epäilee hankkeen hyödyllisyyttä ja sitä, ettei valtiolla ole tällä hetkellä varaa tunnin junaan.

Ville Laine (vl.) ei ole perustellut kielteistä kantaansa tunnin junaan.

–Hankkeella on suuret, haitalliset vaikutukset ympäristöön, ja sen hyödyt ovat epäselvät, voimakkaimmin tunnin junaa vastustava Jenni Päätalo (vas.) sanoo.

LÄHIJUNALIIKENTEEN taloudellista tukemista kannattaa Auranmaan ehdokkaista voimakkaimmin Jenni Päätalo.

–Varsinais-Suomesta puuttuu täysin paikallisjunaliikenne, joka mahdollistaisi ympäristöystävällisemmän liikkumisen alueella, hän toteaa.

Olli-Pekka Aallon mukaan kertaluonteista valtion avustusta lähijunaliikenteen käynnistämiseen voidaan pitää perusteltuna.

–Pidemmällä aikavälillä lähijunaliikenteen tulisi kuitenkin toimia ilman erillistä valtion tukea, Aalto sanoo.

Annika Saarikon mukaan seudullista lähiliikennettä on edistettävä niin maanteillä kuin raiteillakin. Sanna Pitkänen painottaa alueellista tasa-arvoa ja käyttäjätutkimuksien hyödyntämistä. Ville Laine ja Hannu Voimanen eivät ole perustelleet myönteistä kantaansa lähijunaliikenteeseen.

Lauri Heikkilän kielteinen kanta perustuu muun muassa taloudellisiin laskelmiin.

–Junalla ei pääse Varsinais-Suomessa kaikkiin kuntiin ja liikenteen on arvioitu olevan kannattamatonta, hän sanoo.

Tero Kanerva ei myöskään usko, että lähijunaliikenne saataisiin Varsinais-Suomessa toimivaksi.

AUTOILUN HINTA voi päästöjen vähentämisen takia nousta vain Jenni Päätalon mielestä. Hänen mukaansa Suomeen olisi kuitenkin luotava järjestelmä, jolla hintojen nousua voi kompensoida sosiaalisin tai alueellisin perustein.

–Yksityisautoilua on vähennettävä erityisesti siellä, missä sille on selkeitä ja toimivia vaihtoehtoja, Päätalo sanoo ja huomauttaa, että samat liikenneratkaisut eivät toimi kaikkialla maassa.

–Henkilöautoja tarvitaan myös tulevaisuudessa erityisesti haja-asutusalueilla. Henkilöautojen päästöjä voidaan leikata muun muassa sähkö-, kaasu-, vety- ja yhteiskäyttöautoilua tukemalla, hän lisää.

Autoilun kustannusten nousua vastustavat ehdokkaat muistuttavat autoilun olevan välttämätöntä suurelle osalle suomalaisista.

–Vaikka päästöjen vähentäminen onkin tärkeä tavoite, ei sen varjolla ole syytä tuhota yritteliäisyyttä ja huoltovarmuutta, Olli-Pekka Aalto sanoo.

Sanna Pitkänen puolestaan toteaa pitkien kuljetusetäisyyksien luovan haastetta nykyiselle akkutekniikalle ja tavaraliikenteen sähköistymiselle.

–Tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön muun muassa biokaasu, akkuihin perustuva suora sähkö tai polttokennotekniikkaan pohjautuva vety. Näiden jakeluverkkoa pitäisi kehittää, jotta alalla olisi mahdollisuus siirtyä niiden käyttöön, Pitkänen sanoo.

Uutisessa käytetyt kommentit on poimittu vaalikoneesta. Auranmaalaisista ehdokkaista Marja Kattelus ei ole vastannut vaalikoneeseen.
Koneeseen pääset tästä linkistä.