LIETO/Tarvasjoki. Yhteisöllisyys ja yhteishenki. Kysyy sitten opettajilta, rehtoreilta tai oppilailta, Tarvasjoen koulussa parasta on nämä kaksi asiaa.
–Tarvasjoen koulu on kiva, täällä kaikki on mukavia ja täällä on hyvä ilmapiiri, kuudesluokkalaiset Iina Raitaluoma ja Siiri Markko sanovat.
–Yhteisöllisyys, yhteishenki opettajien ja oppilaiden kesken, koulua perustamassa ollut ja vuoteen 2012 asti johtanut rehtori Ari Nuorikkala puolestaan toteaa Tarvasjoen koulun parhaista puolista.
Viime perjantaina oli aika juhlia Tarvasjoen koulua, joka täytti 20 vuotta elokuussa 2 021. Juhlia siirsi korona ja uuden liikuntahallin odotus. Perjantaiset juhlat olivat samalla myös syksyllä käyttöön otetun liikuntahallin ”avajaiset”.
Juhlassa nähtiin ja kuultiin oppilaiden esityksiä sekä entisten rehtoreiden videotervehdykset. Juhlan valmistelussa oli mukana koko koulu eskareista ysiluokkalaisiin. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys ovat myös vastikään koulun rehtoriksi valitun Juuso Laaksosen mielestä Tarvasjoen koulun parhaita puolia. Tämä näkyy hänen mukaansa muun muassa siinä, miten koulun entisiä oppilaita vierailee koululla säännöllisesti.
–Käytännössä viikoittain käy joku meitä morjenstelemassa ja kevään pesisturnausta tulee katsomaan kymmenittäin entisiä oppilaita, Laaksonen totesi omassa juhlapuheessaan ja piti tätä isona kiitoksena koululla tehdystä työstä.
LAAKSONEN on aikanaan aloittanut omankin koulupolkunsa Tarvasjoen koulussa, joka tuolloin vielä toimi nimellä Euran koulu. Tarvasjoen kouluun hän tuli töihin heti valmistuttuaan käsityön opettajaksi. Vararehtoriksi Laaksonen nimettiin vuonna 2 016 ja vs. rehtorina hän aloitti viime syksynä.
Rehtorina Laaksonen haluaa olla mukana koulun arjessa, tutustua oppilaisiin ja kutsua heitä etunimellä.
–Olen usein oppilaille sanonut, että aina minulla sen verran aikaa on, jos oppilas haluaa jutella.
–Opettajille haluan olla hyvä esihenkilö, tasapuolinen, reilu, ammattitaitoinen ja huumorintajuinen. Toimistoni ovi on aina auki niin isoille kuin pienillekin, Laaksonen lupaa.
Tämän päivän koulun isoimpina haasteina Laaksosen pitää oppitulosten jakautumista epätasaisesti, oppimaan oppimisen haasteita sekä rutiinien puutetta.
–Huolta aiheuttaa myös tietynlainen motivaation puute sekä vastuunottaminen omasta toiminnastaan. Lisäksi tietysti yleisellä tasolla Suomen nuorison hyvinvointi aiheuttaa keskustelua ja se myös näkyy arjessa. Vanha sanonta rajat ja rakkaus toimii tässäkin.
Laaksonen toivoo Tarvasjoen koulun olevan jatkossakin paikka, jossa oppilaan on turvallista harjoitella elämän taitoja ja oppia uutta.