Mökkiläiset pitävät huolta Elijärvestä

0
Anneli ja Lassi Vaisto ovat viihtyneet Elijärven rannalla jo pitkään. – Teimme lapsille ja lapsenlapsillekin oman mökin, jotta täällä on helpompi olla yötä ja viihtyä. Anneli Vaisto kertoo. (Kuva: Tuomas Honkasalo)

PÖYTYÄ/Yläne. Suomen kesä on kauneimmillaan, kun parkkeeraan autoni Yläneellä perinteisen mökkitien päähän. Hiekkatien pölyn laskeuduttua maisemaan laskeutuu rauha ja hiljaisuus, jonka rikkoo kuikan tunnistettava kiljahdus. Isojen teiden pauhu ei ulota Elijärven rantaan.

Jouko ja Marjut Lehtinen istuvat odottamassa mökin kuistilla.

–Näissä tuoleissa täällä istutaan varmasti eniten. Jos täällä pitäisi sisustusohjelmasta tuttu punainen matto sijoittaa johonkin, niin tähän se menisi, Lehtiset kertovat yksimielisesti.

Tuolit ovat vuosien saatossa saanet istujan nimen osakseen. Kuten tuolipaikat, on mökkikulttuuri täynnä perinteitä ja tapoja, joista osasta uusi mökkeilysukupolvikin haluaa pitää kiinni.

–Isäni on kotoisin tuosta kolmen kilometrin päästä. Hän on nuorena miehenä kulkenut täällä ja todennut tämän paikan mainioksi mökkipaikaksi. Vuonna 1955 hän totesi, että nyt olisi mökin aika. Tontti oli Metsähallituksen maita ja sitä piti anoa tonttimaaksi. Nihkeän suhtautumisen jälkeen tontti kuitenkin heltisi, vaikka tonttirahat oli jo ehditty sijoittaa ompelukoneeseen ja pölynimuriin, naurahtaa Jouko Lehtinen, joka on kaksivuotiaasta asti harjoitellut mökkielämää Elijärvellä.

560 prosentin korotus


Metsähallituksen vuokratonttien hinnat kohosivat pilviin 1990–luvun alussa.

–Meillä vuokrankorotus oli 560 prosenttia, kun alueelle tehtiin rantakaava. Kaavan kautta tontit oli mahdollista lunastaa ja niin mekin teimme, Jouko Lehtinen kertoo.

Elijärven rannalla on 200 mökkiä, mökkiläiset ovat hyvin järjestäytyneitä. Elijärviyhdistys toimii aktiivisesti erityisesti järven puhtauden puolesta.

–Elijärvi on tehtyjen tutkimusten mukaan todella puhdasvetinen järvi. Aikaisemmin järveen menivät astioiden ja mattojen pesuvedet. Järveen käveltiin shampoot päässä. Järveä käytettiin jopa kaatopaikkana, kun muun muassa vanhoja hetekoita haudattiin järveen piiloon. Yhdistys aloitti valistuksen jo aikoja sitten ja tulokset ovat olleet kyllä hyviä, Lehtinen kertoo ylpeänä.

Elijärviyhdistys tiedottaa ja neuvoo, mutta myös hurvittelee.

–Meillä on venetsialaisviikonloppuna venetreffit keskellä järveä. Siinä nostetaan maljat kesälle ja höpötellään mukavia. Se on odotettu tapahtuma, jossa on iso kasa veneitä, sup-lautoja ja kanootteja sulassa sovussa. Meitä oli viimeksikin noin sata eli aika yhteisöllistä on Elijärvellä mökkeily, selittää Lehtisten mökkinaapuri Lassi Vaisto , jonka vanhemmat olivat tulleet Elijärvelle kaksi vuotta ennen Lehtisen sukumökin perustamista.

Lehtisten ja Vaistojen mökkinaapuruuskin on periytynyt suvussa.

–Isäsi tuli meille aina välillä kylään ja kehui kovasti, että on teillä kaunis tontti. Mutta onhan meillä vielä kauniimpi, oli sitten lisännyt, naurahtaa Vaisto Lehtisille.

Kävellen järven halki


Elijärvi on todella matala järvi. Sen keskisyvyys on 1,42 metriä ja syvin kohta on 2,37 metriä. Rantaviivaa löytyy reilut 20 kilometriä.

–Mökeillä kerrotaan aina juttua, että järven halki voisi periaatteessa kävellä pohjaa pitkin. Tietty pohjassa on hieman upottavaa mutaa, käytännössä taitaisi olla mahdotonta. Mutta teoriassa kyllä, Jouko Lehtinen paljastaa hauskan anekdootin.

Ehkäpä vanhat hetekatrampoliinit voisivat auttaa kävelyoperaatiossa vauhdittavina tekijöinä.

Mökkeilijäsukupolvi on Elijärvellä vanhenemassa.

–Yhdistyksen kautta näkee alle 40–vuotiaitakin mökkiläistä, jotka aloittavat mökeillä remontin ostamisen jälkeen, mutta keskimäärin me mökkeilijät olemme vahvasti eläkkeellä, Lehtinen ja Vaisto pohtivat.

–Tyttäreni kyllä sanoi kymmenen vuotta sitten, että kun hän tämän perii, niin laittaa heti myyntiin. Nyt on ääni vähän vaihtunut kellossa. Ehkäpä meillä on tulevaisuudessa Elijärvellä nuorennusleikkaus tulossa etteivät perinteiset mökit pääse rapistumaan, Jouko Lehtinen toivoo.