PYHÄJÄRVI. Pyhäjärvi-instituutin työntekijät kävivät maanantaina (17.7.23) tarkastamassa Pyhäjärven kuntoa veneestä käsin. Asiantuntija Henna Ryömän mukaan näkösyvyydet osoittautuivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen hyviksi.
– Ne olivat useimmissa mittauspaikoissa kolmen metrin luokkaa. Heikoin tulos mitattiin tälläkin kerralla Yläneenjoen suun tuntumasta, missä näkösyvyys oli 1,9 metriä, Ryömä kertoo.
Lehtivihreällisten planktonlevien runsautta osoittava klorofyllipitoisuus oli maanantaina 5–8 mikrogrammaa litraa kohden, mitä Ryömä pitää maltillisena lukemana. Klorofyllitulosten perusteella Pyhäjärvi on luokiteltavissa lievästi reheväksi järveksi.
Levätilanne on maltillinen
Mikäli järven vesi ei tänä kesänä enää lämpene, eivätkä rankkasateet tuo sinne suuria määriä ravinteita, levätilanne pysynee maltillisena.
– Pyhäjärveltä on tehty viime aikoina joitakin levähavaintoja, mutta esimerkiksi koko järven kattavaa sinileväkasvustoa ei ole näillä näkymin syntymässä, Henna Ryömä sanoo.
Vaikka Pyhäjärven tila näyttää nyt hyvältä, se voi muuttua nopeasti ilmaston ääri-ilmiöiden myötä. Ryömä toteaa, että leuto ja runsassateinen talvi heikentäisi järven tilaa merkittävästi.
Pyhäjärven säätila ja mittaustuloksia on katsottavissa osoitteessa www.luodedata.fi/pyhajarvi
Kalikassa ei ole havaittu syyhyä
Pyhäjärven eteläosassa olevan Kalikan uimarannan käyttäjät ovat olleet huolissaan, onko rannalla järvisyyhyä. Paikan seuranta kuuluu Liedon kaupungin ympäristöterveydenhuollolle, jonka terveystarkastaja Eeva Axelssonin mukaan Kalikan rannalla ei ole havaittu kuluvana kesänä järvisyyhyä. Aiempina vuosina Pyhäjärvessä on esiintynyt järvisyyhyä matalilla rannoilla, kasvillisuuden suojissa. Järvisyyhyä aiheuttaa vesilintujen loisena elävä imumato, jonka toukat voivat tunkeutua uivan tai kahlaavan ihmisen ihoon. Toukka ei kuitenkaan pysty elämään ihmisen ihossa. Se kuolee muutaman päivän kuluessa ja poistuu ihon eritteiden mukana.