Kova elämänkoulu näkyy Risto Suopankin maalauksissa ja etenkin hänen taidossaan kuvata tunteita

0
Risto Suopanki esittelee Osaan mä uida -akvarellia, jossa vajoava vesilisko havahtuu kyvyistään.

PÖYTYÄ / Yläne. Riihikoskelainen Risto Suopanki , 49, on tehnyt taidetta pienestä pitäen.

Puhuttelevia maalauksia on syntynyt niin runsaasti, että Suopankin ystävät kannustivat häntä ripustamaan näyttelyn Yläneen kirjastoon. Esikoisnäyttelyn saama vastaanotto jännittää Suopankia enemmän kuin mikään muu asia pitkiin aikoihin.

Hän tuumaa jännityksen johtuvan ennen kaikkea töiden lähtökohdasta. Siveltimen vedot eivät kuvaa ainoastaan nähtyjä maisemia tai asioita, vaan ennen muuta ne kumpuavat hänen sisimmistä tunnoistaan.

Suopanki sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja hän maalaa lähinnä silloin, kun mieli käy kovilla kierroksilla.

– Maalaaminen rauhoittaa ja saan siitä joka kerta käsittämättömän hyvän olon. Ahdistus siirtyy siveltimestä paperiin ja siksi teosteni joukossa ei ole montakaan iloista maalausta, Suopanki analysoi.

Katseet kertovat

Dramaattisimmat Yläneen kirjastossa olevat työt Risto Suopanki on koonnut vaikeissa elämänkäänteissä turmeltuneiden maalaustensa jäänteistä. Hänen teoksissaan huomio kiinnittyy katseisiin ja taidokkaasti kuvattuihin silmiin.

Esimerkiksi Venäläiset kylähäät kiteyttää tunnelman tilanteesta, jossa lähtökohtaisesti kivaksi tarkoitettu tapahtuma muuttuu hyytäväksi.

On teosten kirjossa myös hersyvää iloa, kuten pariskunnan uintiretkeä esittävässä maalauksessa.

Kutkuttavaa jännitettä löytyy Osaan mä uida -maalauksesta. Siinä pieni vesilisko vajoaa veden alla, kun se yhtäkkiä havahtuu uintitaitoonsa.

Sisintä kuunnellen

Risto Suopankin taito maalata tunteita on kehittynyt raskaassa elämänkoulussa.

Joka päivä mieleen putkahtavalle surulle taiteilija ei voi mitään. Taustalla on hänen lähtönsä jehovantodistajien yhteisöstä. Nuorempana hän yritti tunnollisesti noudattaa yhteisön sääntöjä.

Yhteisön elämänohjeiden ja henkilökohtaisen vakaumuksen välinen taisto kesti lopulta kymmenkunta vuotta ja sitten Suopanki päätti jättää jehovantodistajat.

Siitä seurasi ulkopuolelle jäämisen kokemus. Yhteydet perheenjäseniin katkesivat, mutta muisto heistä tulee miehen mieleen joka päivä. Suopanki arvelee, että hänen mielensä olisi voinut säilyä ehjänä ilman dramaattista valintaa, mutta hän kokee tehneensä oikein kuunnellessaan sisintään.

Suopanki tuumaa teostensa antavan hänen henkilökohtaisesta elämästään liiankin surullisen kuvan. Siinä kun on monia hyviä asioita. Hän iloitsee muun muassa puolisostaan ja sähköasentajan ammatistaan. Myös liikkumaan ja lentopallokentälle mies lähtee mielellään, jos joku yllyttää.

Maalaamisesta ja sen tarjoamasta nautinnosta Suopanki aikoo nauttia vastedeskin kerrostaloasuntonsa parvekkeella. Näköpiirissä kun siintää jo toinen näyttely.

Risto Suopanki: Ensimmäinen Taidenäyttely Mental Error, Yläneen kirjaston näyttelytilassa 31.8. saakka. Suopankin teoksiin voi tutustua myös Instagramissa osoitteessa https://www.instagram.com/ristosuopankiart/