AURANMAA. Väestötilastojen mukaan tammikuun 2022 ja heinäkuun 2023 välillä 104 ukrainalaista on saanut Auranmaalla kotikuntaoikeuden. Eniten kotikuntaoikeuden saaneita on Pöytyällä, 62 henkeä. Ukrainalaisten tulo siis selittää pitkälti Pöytyän väkiluvun hyvän kehityksen.
Koskella kotikuntaoikeuden on saanut 16 henkeä, samaten Oripäässä. Aurassa ja Marttilassa kotikuntaoikeuden on saanut yhteensä kymmenen henkeä. Alle kymmenen hengen lukuja ei luovuteta kansalaisuuksittain, joten siitä ei ole tietoa, miten määrä jakautuu Auran ja Marttilan kesken.
Samat oikeudet ja velvollisuudet
Miksi kotikuntaoikeutta sitten kannattaisi hakea? Digi- ja väestöviraston kotisivuilla ukrainalaisia valistetaan muun muassa siitä, että kotikunnan saanut siirtyy vastaanottopalveluiden asiakkaasta kunnan palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi. Silloin henkilöllä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Kotikuntaoikeutta hakevalla pitää olla suomalainen henkilötunnus.
Kotikuntaoikeuden saanut voi esimerkiksi hakea Kelan etuuksia kuten lapsilisää, asumistukea ja tietyissä tapauksissa perustoimeentulotukea.
Toisin kuin jotkut luulevat, Suomessa hankittu kotikuntaoikeus ei vaikuta kansalaisuuteen eikä se estä Ukrainaan palaamista. Jos ei hae kotikuntaa, elämistä voi jatkaa Suomessa vastaanottopalveluiden asiakkaana.
Kotikuntaa voi hakea, kun on oleskellut Suomessa vuoden. Jos kotikuntaoikeudesta haluaa eroon, sen voi halutessaan poistaa anomuksella.
Toistaiseksi suhteellisen pieni osa ukrainalaisista on hakenut kotikuntaoikeutta. Kuluvan vuoden helmikuussa noin 50 000 ukrainalaista oli hakenut tilapäistä suojelua Suomesta. Toukokuuhun mennessä noin 5 400 oli hakenut kotikuntaoikeutta, mikä on noin neljäsosa kuntalaisuuteen oikeutettujen ukrainalaisten määrästä.
Yksi syy voi liittyä lasten koulunkäyntiin. Jos lapset ovat oppivelvollisuusikäisiä, mahdollinen etäopiskelu Ukrainan suuntaan on tehtävä omalla ajalla. Myös epäselvä tilanne Ukrainassa ja toiveet kotiinpaluusta varmasti vaikuttavat.
Huoli sukulaisista
Yuliia Buhaichuk tuli Suomeen vuosi sitten, mutta hänen vanhempansa ovat työskennelleet Suomessa jo vuosia. Hän on hakenut kotikuntaoikeutta.
–Kun on kotikuntaoikeus, voi muun muassa hakea Kelan etuuksia ja opiskelumahdollisuudet paranevat. Itse olen hakenut integraatiokurssille, Yuliia kertoo.
Suomen kielen lisäksi 24-vuotias Yuliia opiskelee IT-teknologiaa. Hänenkin kokemuksensa mukaan suhteellisen harva ukrainalainen on hakenut kotikuntaoikeutta. Syytä tähän hän ei osaa sanoa.
Yuliia kertoo viihtyvänsä Suomessa, mutta huoli Ukrainaan jääneistä sukulaisista on suuri.
–Esimerkiksi isovanhempani ovat edelleen Ukrainassa. Kaikki eivät voi lähteä ulkomaille ja aloittaa uutta elämää, kertoo Uman-nimiseltä paikkakunnalta Ukrainasta kotoisin oleva Yuliia. Uman on keski-Ukrainassa ja myös sitä on sodan aikana pommitettu.
Sitä hän ei osaa vielä arvioida, palaako hän Ukrainaan, kun sota joskus päättyy. Paljon riippuu tietysti siitä, koska se päättyy.
Suurimmat erot Suomen ja Ukrainan välillä liittyvät hänen mukaansa talouteen ja valtion rooliin.
–Suomessa on siinä mielessä helpompaa, että julkisen vallan turvaverkot ovat täällä paremmat kuin Ukrainassa ja maan talous on vahvempi.