AURA. Auran, Pöytyän ja Oripään yhteisessä elinvoimafoorumissa perehdyttiin paikan brändäämiseen ja siihen, miten paikkakunnan maine rakentuu. Paikalla oli niin kuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kuin yrityselämän ja yhdistysten edustajia.
Päivän puhujana kuultiin tutkija Ulla Hakalaa , markkinointiviestinnän ja johtamisen asiantuntijaa Turun yliopistosta. Hakala havainnollisti kunnan ja yritysten yhteistyön hyödyt kaavaan 1+1=3 eli yhteistyöllä saa enemmän.
Mistä sitten on kysymys, kun on kysymys kunnan brändäämisestä?
–Brändi on tuotteen tai paikan päälle rakennettua aineetonta lisäarvoa. Kun ihminen hankkii brändituotteen, hän olettaa saavansa jotakin enemmän, Hakala sanoi.
Pitkäjänteistä työtä
Brändin rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Tyhjän päälle sitä ei voi rakentaa. On löydettävä jotakin mikä erottaa paikkakunnan muista. Erottava tekijä voi perutua esimerkiksi urheiluun, kulttuuriin, musiikkiin tai vaikkapa julkkikseen. Viimeksi mainitusta hyvä esimerkki on vaikkapa Somero, joka on pitkään tuonut esiin sitä, että niin Rauli ”Badding” Somerjoki kuin Unto Mononenkin olivat kotoisin Somerolta.
Paikkakunnan yritykset hyötyvät, jos kunnan brändääminen onnistuu. Hyvin brändätyn kunnan on helpompi houkutella yrityksiä ja asukkaita alueelleen.
Yhteistyö voi toimia myös toisin päin eli yrityksen toiminta voi hyödyntää kuntaa. Tästä hyvänä esimerkkinä Hakala mainitsi Myssyfarmin, joka on viestinnässään tuonut toistuvasti esille sitä, että kyseessä on nimenomaan Pöytyällä, maaseudun ytimessä tehty tuote.
Kunnan brändin pitäisi näkyä systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kaikessa viestinnässä. Esimerkiksi kunnan käyttämää värimaailmaa ei saisi olla yhtenään vaihtelemassa.
Brändin ytimen pitäisi näkyä myös kunnan sloganissa. Se on kuntien sloganeita tutkineen Hakalan mukaan usein heikoissa kantimissa.
–Kuntien sloganit ovat usein mitäänsanomattomia. Niistä löytää harvoin esimerkiksi yhteyttä elinkeinoelämään.
Tunne tärkeä
Tietoa tärkeämpää on Hakalan mukaan tunne. Jos ihmisen saa tuntemaan jotakin, hän ei yleensä unohda sitä. Esimerkkinä Hakala käytti sitä, miten hän kerran vei pitämälleen luennolle koiran. Kun hän jälkeen päin tapasi luennolle osallistuneen opiskelijan, tämä totesi että ainakin koira jäi mieleen.
Viestinnän kenttä on muuttunut.
–Median voi jakaa kolmenlaiseen. On maksettu media kuten mainonta, oma media kuten vaikkapa kunnan nettisivut ja ansaittu media kuten vaikkapa tykkäykset sosiaalisessa mediassa, Hakala tiivisti.
Hän kuitenkin muistutti, että vaikka brändiä voi ja pitääkin rakentaa, se onnistuu vain tiettyyn pisteeseen saakka. Brändi myös rakentuu itsekseen.
Molemmissa pätee kuitenkin se, että brändin pitää perustua tosiasioihin, sitä ei voi liimata todellisuuden päälle.