PÖYTYÄ. Pöytyä on monen muun kunnan tavoin siirtämässä omistamansa asunnot omaan osakeyhtiöönsä. Tarkoitus on saada kunnan vuokraamat asunnot yhtiöitettyä ensi vuoden alusta lukien, kuitenkin viimeistään vuoden 2025 alussa.
Pöytyän kunnan omistuksessa on yhteensä 214 asuinhuoneistoa. Suurin osa on taajamissa sijaitsevia rivitalohuoneistoja.
Kunta on tähän asti harjoittanut laajaa asuntovuokraamista lähinnä sosiaalisin erityistarveperustein. Kyseistä perustetta ei enää ole sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.
Kuntalain mukaan kunnan hoitaessa itselleen ottamaansa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi.
Pelko pois
Pöytyän kunnanjohtajan Mika Joen mukaan käytännön vaikutukset asukkaiden elämään jäävät pieniksi.
– Pelko siitä, että vuokrat nousisivat yhtiöittämisen vuoksi, on turha. Kunnan täysin omistaman yhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Käytännössä yhtiön toimitusjohta olisi joku kunnan virkamies, joka hoitaisi toimitusjohtajuutta oman työnsä ohella, Joki sanoo.
Joki arvelee, että kunnan omistamien asuntojen määrä pysynee tulevaisuudessakin suunnilleen nykyisellä tasollaan. Käyttöaste asunnoissa on hyvä.
Kunnan taloudenpitoa uudistus selkiyttää, sillä asunnoista johtuvat tulot ja menot saadaan pois kunnan taseesta. Joen mukaan vuokraustoiminta ei tälläkään hetkellä ole tappiollista, mutta investointeja ei vuokratuloilla pystytä tekemään.
– Suurin osa Pöytyän kunnan omistamista asunnoista on vähintään tyydyttävässä kunnossa. Niissä, joiden kunto vaatii remontointia, voi olla remonttien myötä luvassa myös vuokrien korotuksia.
Joen mukaan kunnille on edelleen järkevää pitää omistuksessaan asuntoja, vaikka sosiaalipalvelut ovatkin Varhan hoidossa.
–Maaseudulla ei väestö kasva eikä rakentaminen ole vilkasta. Näin ollen kunnilla on edelleen intressi ostaa esimerkiksi vauhditusasuntoja, jos sillä tavoin saadaan hankkeita liikkeelle, Joki sanoo.
Pöytyän omistamista asunnoista noin 50 on sellaisia, joihin on saatu ARA-rahoitusta. Niissä on myös alhaisemmat vuokrat. Ero on kuitenkin pieni, sillä Pöytyän vuokrataso on yleensäkin varsin kohtuullinen.
Sote-kiinteistöissä riski
Kunnan omistamaa kiinteistöyhtiötä tarvitaan myös siksi, että siirtymäajan jälkeen sote-kiinteistöjen pitää olla yhtiömuotoisia, jotta niitä voidaan vuokrata eteen päin hyvinvointialueelle. Kunnan suoraan omistukseen jäävät lähinnä koulut, päiväkodit, kirjastot, kunnantalot ja vastaavat.
Siihen, paljonko Varha tulee Pöytyältä lopulta kiinteistöjä vuokraamaan, sisältyy myös melkoinen kiinteistöriski. Kolmen vuoden siirtymäajasta on kohta kolmasosa kulunut.
–Esimerkiksi meidän kolmen terveyskeskuksen tasearvo on 1,3 miljoonaa. Niiden markkina-arvoa on kuitenkin vaikea määritellä. Jos joku terveyskeskuksista jää siirtymäajan jälkeen tyhjäksi, sitä voi tietysti yrittää myydä, mutta ne ovat haasteellisia kohteita uusiokäyttää, Joki sanoo.
Meno naapurissa huolettaa
Satakunnan hyvinvointialueen suunnitelmat lakkauttaa nykyisestä 27 sotekeskuksesta 21 vuosikymmenen loppuun mennessä, huolettavat myös Varsinais-Suomessa. Varha ei ole omia suunnitelmiaan palveluverkosta vielä julkistanut, mutta selvää on, että osa sotekiinteistöistä tyhjenee.
–Hyvin huolestuneena seuraan tilannetta. Vastaava täällä merkitsisi maaseudulla palveluiden jyrkkää alasajoa, Pöytyän kunnanjohtaja Mika Joki sanoo.
Hän muistuttaa, että kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan kuin uudistusta suunniteltaessa oli tavoite.
–Alkuperäinen ajatushan oli nimenomaan kehittää peruspalveluja, jotta erikoissairaanhoitoon ei menisi niin paljon rahaa, Joki muistuttaa.
Terveyspalvelujen heikkeneminen vähentää maaseudun elinvoimaa.
–Paljon on kiinni siitä, miten liikkuvien palveluiden kehittäminen onnistuu. Selvää kuitenki on, että palveluiden väheneminen maaseudulla vähentää kiinnostusta maallemuuttoon.