PÖYTYÄ / Yläne. Pöytyän aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu sanoo Yläneellä olevan koko kunnan parhaiten säilynyt kylänraitti. Tilanne olisi aivan toinen, jos teollistumishuumassa tehdyt suuret suunnitelmat olisivat toteutuneet.
Niitä laadittiin, kun trikoopohjaisista tekstiileistään tunnettu Silo Oy perusti tehtaan Yläneelle 1970 ja sitä seurasi Metalli ja Puhallin 1973. Nuoret aikuiset pääsivät töihin, lapsia syntyi, uusi päiväkoti valmistui ja toiveet kunnan väkiluvun nousemisesta olivat korkealla.
Kasvua silmällä pitäen pääväylä Haverintien varteen kaavoitettiin kerrostaloja. Olli-Pekka Hannun käsityksen mukaan niitä oli tarkoitus rakentaa sitä mukaa kuin vanhat rakennukset olisi todettu käyttökelvottomiksi. Kyläraitin varren talot olivat kuitenkin niin hyväkuntoisia, ettei niitä kannattanut purkaa.
Niinpä kerrostalot tehtiin sivummalle ja vanha kylämiljöö säästyi suurelta osin. Yläneen väkimäärän väheneminen hidastui 1970-luvun lopulla ja asukasluku polki pitkään paikallaan. Mittavalle kerrostalorakentamiselle ei lopulta ilmennyt tarvetta.
Tuttu tuntuu turvalliselta
Onko Yläneen kylämiljöön säilyminen onni vai kehityksen jarru?
Vuonna 1955 Yläneelle tulleen Jouko Mäkisen mukaan se on onni, osa turvallisuuden tunnetta luovaa kotiseutunäkymää. Samaa mieltä on kahdeksan vuotta sitten Raisiosta Yläneelle muuttanut Seija Mörsky.
Asiaa tuumaillessaan Mörsky toteaa, että kerrostalot olisivat saattaneet vauhdittaa väestönkasvua, mutta olisivatko ne kuitenkaan poikineet vireyttä.
Mörskyn mielestä Yläne vaikuttaa nykyiselläänkin elinvoimaiselta, mistä kertovat uudehkot rakennukset; päiväkoti ja Sale.
Sekä Mäkisen että Mörskyn mielestä 1950–1960-lukujen arkkitehtuuri saa jatkossakin näkyä Haverintiellä ja kunnan tulisi osaltaan tukea sen säilymistä.
– Vanhat rakennukset ovat kauniita, kunhan ne pidetään kunnossa, Mörsky sanoo.
Kunnantalo on kuuma peruna
Kotikylänsä keskeisinä rakennuksina Jouko Mäkinen ja Seija Mörksy pitävät muun muassa vanhaa terveystaloa, pankkeja, Yläraudan rautakauppaa ja muita liikekiinteistöjä, Luontokapinettia sekä entistä kunnantaloa.
Yläneen kyläyhdistys hakee viimeksi mainittua suojelukohteeksi rakennusperintölain nojalla. Asian käsittely on etenemässä ELY-keskuksessa, joka kerää lausunnot Museovirastolta, kunnalta sekä harkintansa mukaan muulta ratkaisun kannalta tarpeelliselta yhteisöltä.
Suojelumerkintää tärkeämmäksi asiaksi Mäkinen ja Mörsky mieltävät kunnantalon säilymisen tavalla tai toisella kuntalaisten käytössä.
Mäkinen huomauttaa vuonna 1975 valmistuneen kunnantalon olevan kelpo virastorakennus, mutta kokonaisuuden muokkaaminen muihin käyttötarkoituksiin lienee helpommin sanottu kuin tehty.
Muutama suojeltu rakennus
Entä paljonko Yläneen keskusraitin äärellä on suojeltuja rakennuksia ja voiko niitä tulla lisää?
Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu ynnää asemakaavassa suojeltujen kohteiden mahtuvan yhden käden sormiin.
– Kirkko on suojeltu, samoin sen lähellä oleva entinen savusauna ja aitta. Myös vanha liikerakennus, jossa toimi viimeksi K-kauppa on suojeltu, samoin Yläneen työväentalo, Hannu luettelee.
Lisäksi maakuntakaavassa suojelluiksi mainitaan seurakuntatalo sekä Yli-Heikkilän rakennusryhmä. Kauempana raitista oleva Vanhakartanon pihapiiri on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, samoin Yläneen kirkko ja pappila.
Hannun henkilökohtainen näkemys on, että ainakin Luontokapinetin miljöö on tulevaisuudessa potentiaalinen suojelukohde.
Entisen kunnantalon suojelua kannattaa hänen mielestään tarkastella nyt, kun talo on vielä kuntaliitoksen aikaa edustavassa asussa. Alun perin se oli tasakattoinen ja vailla sivurakennusta, mutta toisaalta kerroksellisuuskin voidaan nähdä suojelua puoltavana asiana.
Ei betonilaatikoille
Mikäli ELY-keskus päättäisi suojella Yläneen entisen kunnantalon rakennussuojelulain nojalla, kunnan olisi vietävä päätös asemakaavaan. Olli-Pekka Hannu arvelee ELY:n kertovan näkemyksistään melko pian.
Vaikka Yläneen keskustassa voi nauttia menneiden aikojen tunnelmasta, kokonaisen kyläraitin suojelemista Hannu ei pidä mielekkäänä. Alueella on monta maanomistajaa ja heistä jokaisella lienee omanlaisensa näkemys asiaan.
Hannu on lähes varma myös siitä, ettei Yläneellä ryhdytä toteuttamaan massiivista kerrostalokaavaa. Jos ja kun uudisrakentamista tapahtuu, tulevien talojen ilme sovitetaan olemassa olevaan kylämiljööseen.
Rintamamiestalo voi pian olla suojeltu
Kun tietynlaiset rakennukset poistuvat käytöstä, niiden kulttuurillinen arvo kasvaa. Näin ollen tavallisestakin talosta voi tulla suojeltu, jos sillä on riittävästi tyyppiarvoa. Pöytyän aluearkkitehti Olli-Pekka Hannun mukaan kehityskulkuja on vaikea ennustaa, mutta esimerkki tällaisesta voi ennen pitkää olla alkuperäisenä säilynyt rintamamiestalo.
Kun rakennus saa suojelumerkinnän, se antaa omistajalle säilyttämisvelvoitteen ja kunnan on puolestaan valvottava velvoitteen toteutumista. Se myös vapauttaa omistajan tietyistä nykyrakentamista koskevista määräyksistä ja mahdollistaa korjausavustusten hakemisen.
Kuntien tehtävänä on seurata asemakaavojensa ajanmukaisuutta ja tarkkailla rakennuskannan kulttuurillista arvoa sekä suojelun tarvetta. Suojelumerkintä menettää tehonsa, mikäli kohteen ylläpito lyödään laimin. Merkintä on mahdollista purkaa, jos rakennuksessa on vaikka sisäilmaongelma eikä sitä ole saatu terveelliseen kuntoon.