KOSKI. Taisto Lehti (s. 1945) on kuullut vanhempiensa, Elma ja Viljo Lehden, kaavailleen etunimekseen joko Timoa tai Teemua. Kun yhteisymmärrystä ei syntynyt, he totesivat päätyneensä taistoon ja siitä syntyi poikavauvalle nimi, Taisto.
– Lapsena toivoin, että vanhempani olisivat valinneet Timon, mutta sittemmin Taisto on ruvennut tuntumaan ihan hyvältä, Lehti sanoo.
Nimivalintaan on hänen arvelujensa mukaan saattanut vaikuttaa vähän aiemmin tapahtunut Viljo-isän kotiutuminen sodasta.
Suomalaista alkuperää
Taisto-nimi lisättiin suomalaiseen nimipäiväalmanakkaan vuonna 1929 yhdessä Voiton sekä Aamun kanssa, kun kansallisaatteen ihanteita pantiin täytäntöön.
Osaltaan nimen syntyä edesauttoivat Suomen itsenäisyystaistelu, kansanjoukkojen yhdistyminen ja poliittinen liikehdintä.
Helsingin Sanomien toimittajat romuttivat Taisto-nimen suosion keksimällä 1970-luvun alussa taistolaisuus-termin. Sillä viitattiin Taisto Sinisalon johtamaan Suomen Kommunistisen Puolueen sisäiseen oppositioon.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan helmikuussa 2023 Suomessa oli 4 159 miestä, joiden ensimmäinen etunimi oli Taisto.
Lempinimet vähissä
Vaikka suurin osa suomalaisista Taistoista on syntynyt 1940- ja 1950-luvuilla, Taisto Lehti ei muista koulukaveriensa keskuudesta muita samannimisiä. Lempinimetkin ovat olleet vähissä. Kotkan metsäopistossa häntä kutsuttiin Lennuksi.
– Se taisi tulla sukunimestä, Lehti arvelee.
Metsäopistosta hän valmistui metsätalousteknikoksi ja luki sittemmin insinööriksi.
Lehti ei ole ajatellut arkisissa tilanteissa, että etunimessään olisi poliittista latausta, vaikka hän onkin uurastanut Kosken kunnallispolitiikassa 1970-luvun alkupuolelta saakka ja ollut perustamassa sosialidemokraattien kunnallisjärjestöä Koskelle.
Maltti on valttia
Härkäpäisen ärhentelyn sijaan politiikassa ja kaikessa muussakin on Taisto Lehden mielestä oltava maltillinen sekä yhteistyökykyinen.
Entäpä kun jotkut väittävät elämän olevan taistelua, onko se?
– Ei ole. Lähimpänä taistelua se oli silloin, kun ensimmäinen lapsemme oli juuri syntynyt ja rahat olivat vähissä. Olihan se vähän vaikeaa, kun meille tuli pitkään viipyviä vieraita, piti keksiä fiksua tarjottavaa eikä heille kehdannut puhua niukkuudesta, Lehti muistelee.
Pääosin elämä on kuitenkin mennyt hyvin. Lehti on kiitollinen siitä, että hän on saanut olla mielekkäissä työpaikoissa ja valmentaa koskelaisia lapsia sekä nuoria muun muassa lentopallon parissa.
Myös terveydenhuoltojärjestelmä saa häneltä vuolaat kehut. Vuonna 2013 Lehdellä todettiin imusolmukesyöpä, joka saatiin häädettyä nopeasti aloitetuilla sytostaatti- sekä kantasoluhoidoilla.
Tätä nykyä tärkeimpiä asioita Lehdelle ovat Kosken työväentalosta huolehtiminen sekä kylässä käyvät lastenlapset.
Nimipäivästä mies tuumaa, ettei sitä tule luultavasti kummemmin juhlistettua, elleivät vaimo ja lapset satu muistamaan.
Tiistaina 7.10. nimipäiväänsä viettävät Taisto ja Erin. Viikkolehti esittelee kerran kuukaudessa julkaistavalla Nimpparisankari-palstalla auranmaalaisen nimipäivän viettäjän sekä hänen nimensä taustan.