LIETO/Tarvasjoki. –Kauhistuttaa. Tulee pelko siitä, mihin ikäihmiset joutuvat ja kuka heidät hoitaa, Minna Hallanheimo vastaa kysymykseen, millä mielellä hän on seurannut Varsinais-Suomen hyvinvointialueen eli Varhan säästösuunnitelmia.
Hallanheimo on tarvasjokelainen kunnallispoliitikko ja Varhan vanhusneuvoston puheenjohtaja. Vanhusneuvosto on vaikuttajatoimielin. Päätösvaltaa asioihin sillä ei ole.
–Alkuaikoina ikäihmiset olivat enemmänkin yhteydessä, mutta nykyään harvemmin. Kuntien vanhusneuvostojen edustajat tuovat kuitenkin esiin asioita, joihin he toivovat Varhan vanhusneuvostossa vaikutettavan, Hallanheimo sanoo.
Mahdoton yhtälö
Suunnitelmien mukaan tehostetun palveluasumisen paikkoja vähennettäisiin tulevina vuosina rajusti. Tilalle tulisi muun muassa yhteisöllistä asumista ja entistä pidempään kotona annettavaa hoitoa.
Hallanheimon mukaan yhtälö on mahdoton. Väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja terveydenhoidon palveluita tarvitaan eniten juuri viimeisinä ikävuosina.
–Johtavatko toimet siihen, että Tyks ruuhkautuu entisestään ja leikkausjonot venyvät, kun ei ole paikkoja, mihin ihmisiä voisi siirtää jatkohoitoon. Uudistuksen oli tarkoitus siirtää palveluja raskaista erikoistason palveluista ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin. Nyt suunnitelmat näyttävät johtavan ihan toiseen suuntaan.
Hallanheimo asettaa kyseenalaiseksi myös sen, tuleeko esimerkiksi siitä säästöjä, jos rakennetaan uusia yhteisölliseen asumiseen soveltuvia kiinteistöjä ja jätetään tyhjilleen hyviä ja muutoskelpoisia rakennuksia.
Myös kuntien ja Varhan työnjako tuntuu monimutkaiselta. Ennaltaehkäisevät toimet kuuluvat kunnille, mutta onko kunnilla riittävä motivaatio panostaa ennaltaehkäisyyn, kun niiden epäonnistuessa kustannukset menevät Varhalle.
Vähemmän hallintoa
Varhalta vaadittavat säästöt ovat Hallanheimon mukaan yksinkertaisesti liian suuria ja aikataulu liian nopea. Hänen mukaansa säästöjä on mahdollista löytää, mutta ei hokkuspokkus-tempuilla.
–Väliportaan hallintoa on Varhassa paljon. Sen supistaminen on mahdollista. Päällekkäisyyksiä karsimalla sekä henkilöstön arvostusta ja johtamista parantamalla olisi mahdollista lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja siten saada ennen pitkää säästöjä.
Hallanheimo ei usko, että etäpalveluita lisäämällä olisi mahdollista saada ikäihmisten hoidosta merkittäviä säästöjä.
On suuri joukko ikäihmisiä, jotka eivät käytä digipalveluita ja mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä vähemmän he niitä käyttävät.
Lääkärit bussiin?
–Liikkuvat palvelut ovat tulevaisuudessa ihan mahdollisia, mutta en näe mielekkäänä, että lääkäri ottaisi asiakkaita vastaan bussissa. Sen sijaan jos vaikkapa apteekista löytyy vapaana olevaa takahuonetilaa, voisi se ehkä toimia vastaanottotilana, Hallanheimo miettii.
Aluevaltuutetut ovat vaikeassa asemassa, sillä todellinen valta on valtiovarainministeriössä, joka sanelee paljonko on rahaa käytössä.
–Hallinnollista työtä hukataan suuri määrä näennäisiin kuulemisiin ja lausuntoihin, kun kuitenkin valtiovarainministeriöstä tulee säästettävä summa saneluna, Halanheimo sanoo.
Tarvasjokelaisena Hallanheimo on huolissaan myös Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen kohtalosta.
–Uskon ja toivon, että viranhaltijat ja päättäjät ymmärtävät ratkaisuja tehdessään huomioida hyvinvointikeskuksen terveelliset ja käytännölliset tilat.
Myös kansalaisten pitää nyt herätä.
–Kansalaisten pitää nyt kohdistaa poliittista painetta Arkadianmäelle. He ovat äänestäneet valtaan poliitikot, jotka nyt haluavat vähentää ikäihmisten ja muiden palveluita miettimättä, mihin päätökset ovat johtamassa, Hallanheimo summaa.