AURANMAA. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa rokotusasetuksen muuttamista siten, että jatkossa proviisorit, farmaseutit, lähihoitajat, laboratoriohoitajat sekä hammaslääkärit saisivat antaa rokotuksia.
Lausuntokierrokselle joulukuun lopussa lähtenyt ehdotus toteuttaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa, joka pyrkii edesauttamaan apteekkien toiminnan laajentamista matalan kynnyksen terveyspalveluihin.
Kyrön apteekin henkilökunnalla on kiinnostusta rokotusoikeuden tarjoavan lisäkoulutuksen hankkimiseen ja apteekkari Päivi Myllymäki suhtautuu siihen myönteisesti. Toistaiseksi apteekkari on kuitenkin odottavalla kannalla, etenkin kun koulutuksesta ei herunut tietoa.
Myllymäki pitää apteekkien toiminnan laajentamista periaatteessa kannatettavana, jos vielä hyvinvointialueilta järjestyy tukea käytännön toimien toteuttamiseksi. Hän odottaa mielenkiinnolla keskustelutilaisuutta, jonka Varha on luvannut järjestää apteekkareille.
Sitä ennen Varha kertonee julkisuuteen, minkälaisen palveluverkon se tarjoaa ja mitkä terveysasemat säilyvät.
Tiloja riittää
Mikäli Kyrön apteekkiin tarvitaan terveyspiste, Päivi Myllymäen mukaan se voitaneen perustaa tarpeettomaksi jääneeseen huoneeseen, jossa valmistettiin aiemmin lääkkeitä. Huoneen soveltuvuus vastaanottotilaksi pitäisi varmistaa aluehallintovirastolta.
Myllymäen mielestä apteekkarien kannattaa keskustella Varhan kanssa, olisiko se halukas vuokraamaan apteekkien tiloja esimerkiksi kiertävän sairaanhoitajan tarpeisiin.
Muuan yksityinen taho on jo ollut Myllymäkeen yhteydessä ja tarjonnut Kyrön apteekille kiertävää terveydenhoitopalvelua.
Myllymäki ei vielä tarttunut tilaisuuteen, kuten ei myöskään samanlaisen tarjouksen saanut Riihikosken, Oripään ja Yläneen apteekkari Anna-Mari Laakso .
Laakso kertoo suhtautuvansa apteekkipalvelujen laajentamiseen avoimin mielin. Hänen mukaansa Riihikosken apteekissa on vapaata tilaa, jossa olisi mahdollista pyörittää terveyspistettä.
Viime kädessä palvelujen kysyntä määrittäisi mahdollisen terveyspisteen sijainnin. Myös Yläneen apteekin tiloihin olisi mahdollista perustaa terveyspiste, mutta se vaatisi jonkin verran muutostöitä, Laakso arvelee.
Apteekkarit luettelevat terveyspisteisiin sopiviksi palveluiksi ompeleiden poiston, haavanhoidon, korvahuuhtelut, verinäytteiden otot sormenpäästä sekä apteekista ostettavien injektioiden pistämisen.
Resurssit mietityttävät
Apteekki löytyy monista kuntakeskuksista, mutta terveysasemien korvaajiksi niistä ei ole.
Anna-Mari Laakso muistuttaa lääkehuollon varmistamisessa riittävän kylliksi työsarkaa useimmille maaseutuapteekeille. Vaikka apteekin terveyspisteelle ilmenisi vahva tarve, sen perustaminen voi tyssätä henkilökuntapulaan.
Laakso on huomannut, että niin farmaseuttien kuin hoitohenkilökunnankin rekrytointi on viime vuosina vaikeutunut.
Hän tietää farmaseuteiksi kouluttautuneita hoitajia, jotka pystyisivät takaamaan terveyspisteille kattavat palvelut, mutta Riihikosken, Oripään tai Yläneen farmaseuttien joukossa ei ole tällaista henkilöä, eikä hoitaja–farmaseuttia ole myöskään Kyrön tai Kosken apteekeissa.
Kustannukset on katettava
Apteekkari Kaisa Enkovaaran mielestä helpoin tie Kosken apteekin palvelutarjonnan laajentamiseen olisi, jos joku henkilökunnasta kouluttautuisi antamaan rokotuksia. Sen sijaan sairaanhoitajan palkkaaminen olisi paljon suurempi ponnistus. Rekrytointi vaatisi huolelliset laskelmat ja arviot tulevista asiakasmääristä.
– Jollakin tavalla pitäisi varmistua, että apteekin sairaanhoitajalle riittää töitä ja asiakkaat ovat valmiita maksamaan palvelusta tietyn hinnan, Enkovaara puntaroi.
Hänen ensisijainen toiveensa on terveydenhuoltopalvelujen säilyminen Koskella. Apteekkari kertoo myös pohtineensa, voisiko Kosken keskustassa pärjätä pieni yksityinen lääkäriasema.