AURANMAA. Auranmaalla hemmotellaan kylmän veden ystäviä. Alueella pääsee joka ilta saunasta avantoon. Auranmaan luonnonvesissä on kaikkiaan kahdeksan avanto- ja kylmävesiuintipaikkaa ja Kyrön maauimalassakin pidetään uimapaikka sulana.
Lystmettän avannolla on vilskettä, vaikka paikalle tuovat pikkutiet ovat juuri niin liukkaita kuin ne voivat olla. Parkkipaikka on umpipimeä ja vaikuttaa tyhjältä, mutta kun liiketunnistin sytyttää valot, käy ilmi, että autoja on toistakymmentä. Lystmettä on suosittu, kerralla on hyvinkin 20 uimaria.
Reitti rantasaunalle on hyvin valaistu ja hiekoitettu. Laituri ja avanto sen päässä näyttävät oikein lempeiltä ja kutsuvilta. Puiset portaat ovat kunnossa ja kaide on tukeva. Uudenkartanon kyläyhdistys hoitaa Lystmettän saunatiloja ja ympäristöä esimerkillisesti.
Saunarakennuksen lämpimästä taukotilasta kuuluu iloinen puheensorina ja kahvi tuoksuu.
–Kahvi ja pulla kuuluvat asiaan, sanoo Paula Ruohola.
Ruohola, kuten moni joukosta, on käynyt Lystmettän avannossa alusta asti, parikymmentä vuotta.
Antti Rekola meni avantoon ensi kerran talvella 1978 Naantalin Luonnonmaalla käydessään siellä metsäkoulua. Sen jälkeen hän ajoi pulahduksille Säkylän Katismaalle ja vuodesta 2000 lähtien Lystmettään. Nykyään avantokertoja tulee viikkoon kaksi, kun hän käy välillä myös Valasrannan avannossa.
–Ei tätä osaa lopettaa, Rekola sanoo.
Muut sanovat samaa. Syyskuussa vesien jäähtyessä aloitetaan ja kevääseen asti uiskennellaan.
Eka kerta on kylmä
Avantouinti on itse asiassa pulahdus, korkeintaan muutaman vedon uinti. Terveysvaikutus perustuu juuri lyhyeen käyntiin kylmässä vedessä, jolloin kylmettyminen ei vielä käynnisty. Avannossa ei sukellella. Päätä tai kasvoja ei pidä kastaa, koska kasvojen reseptorit reagoivat kylmään toisin kuin muu ruumis. Kasvojen alueen trigeminus-hermo voi kylmäaltistuksessa rauhoittaa sykettä liiallisesti.
Avannossa käymiseen ei ainakaan tässä joukossa kuulu kummempia rituaaleja.
–Vaatteet pois, uikkarit päälle, pieneen löylyyn ja sitten järveen, sanoo Paula Ruohola.
Kokenut avantouimari antaa hyvän ohjeen aloittelijalle: Veteen on hyvä mennä rauhallisesti, mutta pysähtelemättä. Pitää hengittää tasaisesti, ei huohottaa eikä pidättää hengitystä.
Kielessämme on ilmaus ”uhmata kylmää”, mutta lystmettäläisten en havaitse mitenkään uhmaavan mitään. He eivät taistele tai kamppaile kylmyyttä vastaan edes vilvoitellessaan uima-asuisillaan ulkoterassilla. Päinvastoin, he ovat hyvällä mielellä, aurinkoisia ja taukotilassa hyrisee tyytyväisyys. Täällä on tupa täynnä hyvinvointia.
–Vain ensimmäinen pulahdus tuntuu joka kerralla kylmältä. Sen jälkeen on vain haltioissaan, sanoo Erkki Markkula.
Pakkasrajaa ei avantouinnille ole. Mikään pakkanen ei ole liian kova.
–Vesi on kaikkein komiampi kun on pakkasta, Markkula sanoo painokkaasti ja muut ovat samaa mieltä.
Paula Ruohola kertoo, että hänen on itse asiassa vaikeampi mennä kesällä järveen kuin pakkasessa avantoon.
–Se on metkaa se.
Hyvä seura
Mikä on parasta avantoharrastuksessa?
–Sosiaalisuus, muiden tapaaminen, kuuluu vastaus kuin yhdestä suusta. Ja kylän juorut kuulee kätevästi kerralla, täydentää Paula Ruohola, ja muita naurattaa. Että on se vähän niinkin.
–Vain politiikasta ei puhuta. No välillä varovasti vähän jotain, sanoo Erkki Markkula.
Koko avantotoiminta perustuu sosiaalisuuteen. Useimmista alueen avantopaikoista ja rakennuksista vastaa esimerkiksi kyläyhdistys. Saunan lämmittämisestä huolehditaan talkoilla, yhteisesti, kiertävällä vuorolla.
Anita Apell kertoo, että ei tuntenut ketään muuttaessaan Yläneelle kuusi vuotta sitten, mutta avantoporukassa tuli heti tuttavia ja ystäviä. Uudet tulijat ja myös sattumakävijät toivotetaan tervetulleiksi. Ja kun Apell tarvitsi tontilleen metsuria puun kaatoon, vinkki tuli lauteilla.
–Monia asioita on täällä ratkennut, hän sanoo.
Erityisiä avantovarusteita ei avantoon tarvita. Anita Apell esittelee kuitenkin neopreenitossut ja -käsineet, joilla on hyvä pito. Lystmettän saunan edestä lähtevät portaat ovat vähän päässeet liukkaiksi, varovainen on syytä olla.
Hyvä kylmä
Avantouinnilla on tutkitusti kymmeniä hyviä vaikutuksia. Onko Lystmettässä omia havaintoja? Kyllä vain, uimarit luettelevat kymmenen hyvää ja yhdeksän ylistystä. Flunssat ovat pysyneet aika hyvin poissa. Uimisen jälkeen on virkeä olo, mutta yöunet maittavat, unen laatu on parantunut. On vahvempi olo.
Avantouinti muistuttaa fysiologisesti sairaaloissa annettavaa huippukylmähoitoa, jossa potilas on erittäin kylmässä, miinus 110-asteisessa huoneessa kahdesta kolmeen minuuttia. Huippukylmähoitoa käytetään hidastamaan tulehdusprosesseja ja vähentämään kiputiloja ja kouristelevuutta. Sen on havaittu edistävän vammojen paranemista ja lisäävän liikkuvuutta. Urheilijat käyttävätkin kylmähoitoa palautumisessa ja lihaskipujen hoidossa. Myös reumaatikkojen kipuoireiden hoidossa on perinteisesti käytetty kylmää.
Terveystutkimukset korostavat, että avantoon mennessä sopii kyllä olla hyvä perusterveys. Mutta kuten Paula Ruohola toteaa, hänen lääkärinsä ohje on hyvä: Omien tuntemusten mukaan voi mennä. Hänellä on sydämentahdistin, eikä se haittaa avantoharrastusta.
–Kovissa löylyissä en ole, ettei tule liian suurta lämmönvaihtelua.
Kylmän veden terveysvaikutuksista on tutkimustietoa. Se on mainiota lääkkeetöntä hoitoa. Kehon ruskea eli hyvä rasva lisääntyy, kylmä lievittää kipuja ja kohottaa mielialaa, jopa helpottaa masennusta. Se parantaa immuniteettia ja stressinsietokykyä. Ja paljon muuta. Myös keskittynyt tuokio luonnossa tekee hyvää ihmiselle.
Lystmettä on kaunis paikka, ja talvella lumesta heijastuvat valot ja kuuraiset koivunoksat ovat esteettinen elämys. Kuin postikorttiin pulahtaisi. Sellainenkin tukee hyvinvointia.
Juttua on taustoitettu Tiina Torpan kirjalla Kylmä kutsuu. Hyvinvointia talvesta (2021) ja Liikuntatieteellisen seuran julkaisuilla aiheesta.
Keitä he ovat?
Suurin osa avantouimareista on 45–75-vuotiaita. Usein avannossa käydään pari kolme kertaa viikossa.
Avantouimarit ovat tutkimusten mukaan yleisesti terveempiä kuin vertailuryhmäläiset.
Kylmä vesi aiheuttaa voimakkaan mielihyvähormonin ryöpyn, josta voi seurata jopa riippuvuutta. Tosin fysiologiseen riippuvuuteen tarvitaan lähes jokapäiväistä kylmäaltistusta.
Kylmään veteen tottuu, kun siellä käy säännöllisesti.
Avantouintia harrastaa Suomessa noin 150 000 ihmistä.
Kylmän veden ystäviä ja erilaisia kylmään liittyviä traditioita on kaikkialla maailmassa Euroopasta Aasiaan ja Amerikkaan.
FAKTA
Avantouimarin lukujärjestys
Maanantai klo 17–20 Kalikka, Haukimökin saunavuoro, Kalikantie 42, Yläne
Tiistai klo 17.30–21 Kyrön maauimala, Ollilantie 12, Kyrö. Klo 15–20 Palaisten ranta, Palaistentie 436, Marttila (saunamaksu 3 e)
Keskiviikko klo 18–21 Lystmettä, Kuusistontie 425, Uusikartano. Klo 16–20 Kosken ranta, Järvenmaantie 71, Koski (5 e)
Torstai klo 17–20 Kalikka, Kalikantie 42, Yläne
Klo 18–21 Lähteentupa (Myllylähteentie 2, Oripää, saunamaksu 5 e).
Perjantai klo 17.30–21 Kyrön maauimala.
Klo 17–20, Mellilänjärvi, Huovintie 1, Mellilä (saunamaksu 5 e). Klo 15–20 Palaisten ranta, Palaistentie 436, Marttila (saunamaksu 3 e)
Lauantai klo 14–19 Valasranta, Valasrannantie 363, Yläne (saunamaksu 7 e, alle 12-v 4 e)
Sunnuntai klo 15–20, Koski
klo 16–19 Lähteentupa (Myllylähteentie 2, Oripää, saunamaksu 5 e).
Kyrön maauimalassa ei poikkeuksellisesti ole kylmäuintia 16.2. saakka laitevian vuoksi.
Juttua on täydennetty ja korjattu 13.2. klo 16.47, jolloin lisättiin Oripään Myllylähteen tiedot lukujärjestykseen ja korjattiin Mellilänjärven tiedoista virheellinen hinta ja kellonaika.