PÖYTYÄ. Kiinteistö- ja energia-alan konsultointiyritys Forus Oy ja aurinkovoimayhtiö Better Energy kaavailevat Pöytyän Saunojanrahkalle aurinkovoimalaa. Parhaillaan Varsinais-Suomen ELY-keskus puntaroi, pitääkö siitä tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Jos menettelyä ei tarvita, Forus hakee kunnalta suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa hankkeelleen vielä kuluvan vuoden aikana.
– Mikäli ELY vaatii YVA-menettelyn, sen tekeminen siirtää luvitusta vuodella tai kahdella eteenpäin, hankekehittäjä Mikael Marisa kertoo.
Nyt Forus aikoo tiivistää neuvonpitoa voimala-alueen maanomistajien ja naapurien kanssa. Keskeiseksi tavoitteeksi Marisa mainitsee Karinaisten Kyttien ampumaradan toiminnan turvaamisen.
Sitä silmällä pitäen Forus varaa ampumaradan viereen tilaa maavallille ja tarvittaessa suoja-alueelle. Mikäli yksittäinen hauli silti putoaisi aurinkopaneelin päälle, sen ei pitäisi aiheuttaa vahinkoa. Paneelit on mitoitettu kestämään halkaisijaltaan 2,5 senttimetrin kokoiset rakeet.
Marisan mukaan haulikysymystä on mietittävä monien muidenkin aurinkovoimahankkeiden kohdalla. Useat niistä ovat syrjäisillä alueilla, joilla todennäköisesti harjoitetaan metsästystä.
Pohdintaa vaativista asioista tärkeimmäksi Marisa nostaa voimalan huoltohenkilöstön turvallisuuden takaamisen.
– Ampumaradan vieressä on onnistuttu nykyjärjestelyin harjoittamaan turvallisesti turvetuotantoa. Voimalan toiminnan aikana henkilöliikenne alueella tulee olemaan paljon vähäisempää kuin turvetuotannossa, hän sanoo.
Suo on tarkoitus vettää
Aurinkovoimalan rakentajien tavoitteena on kohentaa turvealueen suoluonnon tilaa. Mikael Marisan mukaan veden pintaa pyritään nostamaan niin, että rahkasammal alkaisi kasvaa. Kosteus ja elävä sammalpeite vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, joita nousee turpeesta. Sammaleen kasvun myötä voimalan maasto muuttuu hiljalleen hiilinieluksi.
Suon uudelleenvettäminen voi vaikuttaa ampumaharrastukseen, sillä lyijyhaulien käyttö on kielletty metsästyksessä sekä ammunnassa kosteikoilla ja sataa metriä lähempänä niiden reunoista. Marisa toteaa lyijyhauliasian olevan avoin kysymys, joka on selvitettävä ympäristönsuojelun kanssa.
– Rakennuslupavaiheessa tehtävässä maanrakennustöiden suunnittelussa on mahdollista vaikuttaa siihen, mitkä osat voimalaitosalueesta lopulta täyttävät kosteikon viranomaismääritelmän, Marisa lisää.
Forus on varannut voimalaa varten kaikkiaan 128,7 hehtaaria maata, josta 112,3 hehtaaria tulee olemaan paneelikenttiä rajaavien aitojen sisällä. Noin puolet alasta on turvetuotantoaluetta ja toinen puoli on peltomaata. Aidatun alueen pohjoispuolella tulee olemaan 13,3 hehtaaria kitukasvuista metsikköä, joka muodostaa eläimille tärkeän kulkuväylän.
Luontoselvitystä tehtäessä Saunojanrahkalta tavattiin viitasammakoita ja lisäksi turvetuotantoalueella on havaittu uhanalaisiksi luokiteltuja lintuja. Mikael Marisan mukaan eläinten pesinnälle jätetään tilaa ja viitasammakoiden kutuajat sekä -paikat huomioidaan rakennustöitä suunniteltaessa.
Liitos Suurilan sähköasemaan
Rakennusluvan saamisen jälkeen Saunojanrahkan voimalalle on solmittava verkkoliityntäsopimus. Mikael Marisa kertoo verkkoliitynnän valmistumisen vievän vähintään kaksi vuotta.
– Verkkoyhtiöt eivät tee toimenpiteitä Saunojanrahkan voimalan eteen ennen kuin meillä on lainvoimainen rakennuslupa. Mikäli kaikki sujuu joutuisasti, Saunojanrahkan voimala voi tuottaa sähköä kesällä 2027, Marisa arvioi.
Foruksen yhteistyökumppani, tanskalainen Better Energy suunnittelee ja toteuttaa varsinaisen rakentamisen sekä omistaa voimalan.
Forus aikoo järjestää Saunojanrahkan voimalaa koskevan keskustelutilaisuuden, kun se hakee suunnittelutarveratkaisua. Se voi tapahtua ELY:n YVA-päätöksestä riippuen joko tulevan kesän korvalla tai vasta parin vuoden päästä.
Hankkeet myös Koskella ja Riihikoskella
Foruksella on käynnissä aurinkovoimalahanke myös Koskella Säärensuon, Linturahkan ja Ympyrkämäenrahkan alueella. Se etenee noin puoli vuotta jälkijunassa Saunojanrahkaan verrattuna. Kosken voimala-alueen luontoselvityksen on määrä valmistua loppukevään aikana. Lisäksi Foruksella on Pöytyän Riihikoskella hyvin varhaisessa vaiheessa oleva hanke. Toteutuessaan se olisi suurempi kuin Kosken tai Pöytyän Saunojanrahkan voimalat.
– Olemme tehneet Riihikoskelta maavarauksia. Siellä on sähköverkkoasioiden kanssa enemmän selvitettävää kuin osasimme odottaa. Mikäli Riihikosken hanke käynnistyy, se tulee vaatimaan kaavoituksen, Mikael Marisa kertoo.
Hän toivoo Ortenojan, Mustanojan ja Riihikosken aurinkovoimalahankkeiden sekä Lallin biokaasulaitoksen luovan verkkoyhtiölle painetta parantaa saneeraustarpeessa olevaa Lieto–Eura-suurjännitelinjaa.
Marisa sanoo odottavansa mielenkiinnolla aurinkovoimalahankkeita viitoittavaa ympäristöministeriön ohjeistusta, joka julkistettaneen tulevana keväänä. Hän pitää sitä hankekehittäjien kannalta hyvänä asiana, sillä ohjeistus yhtenäistää kuntien ja ELY-keskusten käytännöt.