Arkiruokaa-juttusarja: Salviapasta tarttui Niina Petterssonin matkaan Saksasta

0
Salviapasta maistuu valkosipuliöljyllä voidellun leivän ja hyvän punaviinin kera. Kuva: Sari Merilä

ARKIRUOKAA/Sari Merilä
–Olen varmaan ainoa lentoemäntä, joka ei raijaa mitään toiselta puolen maapalloa. En tuo eksoottisia mausteita tai yhtään mitään. Tykkään ostaa kaiken ruuan mitä voin omasta kotikunnasta, kertoo Niina Pettersson alkaessaan kokata salviapastaa.

–Olin nuorempana Saksassa au pairina, ja siellä tämän opin. Tosi hyvä arkiruoka, mutta toimii illallisenakin, kertoo Niina laittaessaan pannulle kimpaleen voita ja nyppiessään joukkoon tuoretta salviaa.

–En osaa kokkailla kevyesti, laitan kaikkeen voita, kermaa ja suolaa. Siihen vielä hyvä juusto, niin mikäs sen parempaa.

Niinan puoliso, lentäjä Matti Väyrynen kattaa pöytään rapeakuorista leipää, valkosipuliöljyä ja parmesaania. Laseissa on punaviiniä.

–Tykätään käyttää ruokajuomana viiniä, aina kun vain voidaan.

Niina Pettersson on kasvissyöjä.

–En ole koskaan elämässäni syönyt lihaa, eli en edes tiedä miltä se maistuu.

Petterssonien koko perhe ja lähes koko sukukin on ollut kasvissyöjiä. Myös Niinan poika Daniel on oppinut syömään äitinsä kanssa kasvisruokaa.

–Ei mulla mitään eettistä periaatetta ole, olen kasvanut kasvissyöjäksi.

–Äidille ruuanlaitto on ollut aina rakkaudenosoitus. Mulle opetettiin kotona, että kaikkea ruokaa pitää arvostaa ja kunnioittaa. Olen oppinut syömään laadukasta, mutta yksinkertaista ruokaa, jossa on autenttisia makuja. Äiti keräsi esimerkiksi raaka-aineita luonnosta.

–Itsestäni ajattelin ennen, että en ole hyvä ruuanlaittaja, mutta joka kerta kun teen ruokaa, niin mun mielestä se on hyvää. Eikö se riitä.

Niina Pettersson puristaa valmiin salviapastan joukkoon sitruunaa. Kuva: Sari Merilä

Moni luulee, että kasvissyöjät nauttivat tosi terveellistä ravintoa, mutta Niina Pettersson tunnustaa, että ei se välttämättä niin ole.

–Pakastepizzakin maistuu, kunhan laittaa päälle parmesaania ja yrttejä. Mutta toki välillä teen terveellisempääkin ruokaa.

Niina Pettersson haluaa tietää mitä syö. Myös sen, miten ruoka on valmistettu. Kasviksia ei saa valmistaa yhdessä lihojen kanssa.

– Kun aloitin työt Finnairilla, laihduin viisi kiloa, koska lensin paljon Kiinaan. En saanut sieltä oikein mitään ruokaa. Kerran löysin ravintolan, jota mainostettiin kasvisravintolana. Kun ihmettelin saamaani annosta, niin tarjoilija kertoi auliisti, että se on porsasta.

Nykyään Niinalla on joillakin matkoilla omia eväitä, puuropussukoita ja energiapatukoita.

–Suomessa ja muualla Euroopassa, kuten Italiassa ja Kreikassa, on aivan ihanaa ruokaa. Samoin Lähi-idässä ja Thaimaassa. Ajattelen nyt enimmäkseen laatua. Amerikassa jos ostaa vaikka perusboksin salaattia, niin tomaatitkaan eivät maistu tomaatilta.

–Välillä ulkomailla syön vain nälkääni, mutta en saa makuelämyksiä.

Niina pitää siitä, että arkena nautitaan simppeliä ja edullista perusruokaa, kuten perunaa. Välillä taas satsataan kunnolla.

–Arvostan isosti sitä, että mulla on ihana mies, joka vie huippuravintoloihin. Silloin saa balanssia arkiruokaan.

Pari löysi toisensa yhteiseltä työvuorolta.

–Perillä huomasin, että siinä on ihminen, jonka kanssa olen täysin samalla aaltopituudella, kertoo Matti.

Työlistat eivät tosin ole aina synkassa.

–Kerrankin oli pitkä aika, että emme nähneet. Sitten Dallasin lentokentällä Niina tuli sinne samalla koneella, jolla itse lähdin sieltä pois. Siinä vain vilkuttelimme toisillemme lasin läpi.

Pari lentää kaukoreittejä, minkä johdosta on pidempiä vapaita. Niina käyttää niitä opiskeluun ja myös muihin töihin.

–Nyt teen lopputyötä sairaanhoitajaopinnoissani ja käyn heittämässä keikkaa Tyksissä akuuttipsykiatrialla lähihoitajana. Lisäksi toimin omalla toiminimellä seksuaaliterapeuttina sekä teen myös hierontatöitä.

Ihmisen seksuaalisiin haluihin sanotaan joillakin ruuilla olevan vaikutusta.

–Se mitä syö vaikuttaa seksuaalisuuteen, koska ruuasta lähtee terveys.

Naisilla esimerkiksi mielialaan vaikuttaa Niinan mukaan se, että B-vitamiinia saadaan riittävästi.

Eineksille, maustesekoituksille tai marinoinneille Niina sanoo ei.

–Tuoreista yrteistä tykkään tosi paljon ja niitä käytän ympäri vuoden.

Sitä hän ihmettelee, että kasvisruuista pyritään saamaan mahdollisimman lihamaisia.

–Miksi kasvisruuan pitää maistua, näyttää ja haista makkaralle. Jos ruuasta tulee liian vahva assosiaatio lihaan, niin ei se maistu.

–Olisihan se niin paljon helpompaa, jos olisi kaikkiruokainen. Ehkä sitä jää jostakin paitsi, mutta kun ei tiedä että mistä.

Kun salviapastat on somerolaiskodissa nautittu, siivotaan kauniisti remontoidun vanhan talon pöytä. Ruuan reseptin antaminen onkin vaikeampi juttu.

–Olen niin silmämääräinen ihminen, etten pysty antamaan mitään määriä. Vaikka olisikin käytössä joskus joku resepti, niin en jaksaisi sitä noudattaa, Niina naurahtaa.


Kastikeainekset ovat yksinkertaiset: voita ja salviaa. Kuva: Sari Merilä

RESEPTI: Salviapasta

pastaa
voita
salviaa
parmesaania
sitruunaa

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.

Sulata pannulla voi ja nypi salvianlehdet joukkoon. Lisää pasta kastikkeeseen. Raasta parmesaania ja purista sitruunamehua päälle.

Lisukkeeksi sopii maalaisleipä, joka on voideltu valkosipuliöljyllä.


 

Mitä hyvää, helppoa ja nopeaa arkiruokaa teillä syödään? Auranmaan Viikkolehden ja muiden TS-yhtymän lehtien yhteisessä Arkiruokaa-juttusarjassa vieraillaan ruokapöydissä eri puolilla Varsinais-Suomea ja vinkataan ratkaisuja arjen ruokapulmiin.

Haluatko jakaa hyvän, helpon ja nopean arkiruokareseptisi lukijoiden kanssa? Laita viestiä osoitteeseen lukijalta@avl.fi