PÖYTYÄ/Karinainen. Tarvasjoessa Karinaisissa uiskentelee uusi perhe, joka on saanut osan ohikulkijoista hieraisemaan silmiään. Kevätaikaan vuolaana virtaavalla Tarvasjoella on Kyrön taajaman tuntumassa jo totuttu näkemään muuttomatkalla olevia joutsenia. Karinaisten koulun kulmille pesän tehnyt laulujoutsenpariskunta lienee kuitenkin ensimmäisiä Tarvasjoessa pesiviä laulujoutsenia.
Paikalle pesän tehneellä pariskunnalla on neljä untuvikkoa. Poikaset kuoriutuivat viime viikolla ja uiskentelevat nyt tomerana emojen perässä.
BirdLife Suomen suojeluasiantuntija ja lintuatlaskoordinaattori Aapo Salmela kertoo laulujoutsenen olleen takavuosina pohjoiseen keskittynyt pesimälaji. Lajin yleistyminen on Salmelan mukaan johtanut tilanteeseen, jossa joutsenia voi tavata pesimästä hieman yllättävissäkin paikoissa.
–Nykyään laji on runsastunut paljon ja pesii käytännössä koko maassa aivan eteläistä Suomea myöten, Salmela toteaa.
–Lajin tärkeintä ravintoa ovat vesikasvit, joten pesä on yleensä lammen rannalla, harvemmin myös merenlahdilla. Joestakin ilmeisesti löytyy riittävästi ravintoa, koska lintu on paikalle pesinyt, hän jatkaa.
Joutsenet ruokailevat Salmelan mukaan varsinkin muuttoaikoina säännöllisesti myös pelloilla siemeniä etsien.
–Poikaset syövät ensin hyönteisiä ja aloittavat sitten vesikasvien syönnin harjoittelun. Joutsenet syövät mielellään myös mustikoita metsistä, Salmela kertoo.
Sen sijaan marjaviljelmät eivät Salmelan mukaan erityisesti joutsenia houkuttele. Pesäpaikan lähellä olevat mansikkamaat jäänevätkin rauhaan joutsenperheen vierailuilta. Toivoa kuitenkin sopii, ettei Tarvasjoki kesän aikana kuivahtaisi joutsenperheelle elinkelvottomaksi.
Laulujoutsen on pitkäikäinen ja pesimäpaikkauskollinen laji, joka Salmelan mukaan lisäksi puolustaa tarvittaessa hyvinkin aggressiivisesti reviiriään muita joutsenia vastaan. Tämäkin on Salmelan mukaan voinut vaikuttaa Tarvasjoen laulujoutsenpariskunnan epätavallisempaan pesäpaikan valintaan.