Historiaa ja uusia ideoita Yläneen kyläkierroksella

0
Annamaija Suominen ja Pentti Sällylä innostuivat ideoimaan matkailuideoita Taina Jaakkolan kanssa kävelykierroksen jälkeen.(Kuva:Tuomas Honkasalo)

PÖYTYÄ/Yläne. Yläneen kylänraitilla ei ollut ruuhkaa viime sunnuntaina yhdeksän aikaan aamulla, kun kaksi isoa paikallisturistijoukkiota kiersi Yläneellä matkailuoppaiden vetämillä kierroksilla tutustuen Yläneen kirkonkylän historiaan. Joukot saivat kiertää rauhassa ja pysähtyä vaikka keskelle tietä ihmettelemään milloin mitäkin kohdetta, kuten esimerkiksi Jumi-asemaa, Pentin kauppaa tai Pyhän Olavin kirkkoa.
Paikallisoppaat olivat nähneet vaivaa ja vuosiluvut ja tarinat tippuivat vailla taukoa kiinnostuneille kuuntelijoille. Kävelykierrokset Yläneen kylänraitille toteutettiin Jokivarsikumppanien tuella.
–Sitten saavutaan Yläneen kirjaston luokse, Taina Jaakkola aloittaa kertomaan lempikohteestaan hieman ennen vuonna 1988 valmistuneelle nykyiselle kirjastorakennukselle saapumista.
–Yläneen kirkonkylässä on ollut kirjasto jo vuodesta 1859, kun kesäkoulua yläneläisille nuorille pitäneet ylioppilaat perustivat sen, jottei annettu oppi menisi hukkaan. Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli 1880–luvulla kanttori Karl Karlsson, joka toisena sivutoimenaan hoiti myös kaikki rokotukset Yläneellä, Jaakkola hauskuutti yleisöään, sillä Karlsson vaikutti aikamoiselta monitoimimieheltä. 15–päinen kävelyryhmä innostui jakamaan kokemuksia ja kyselemään, vaikka kävellessä osa pienemmistä keskusteluista jäi joukon peräpäältä kuulematta.
Kierroksen olivat suunnitelleet Hannu Pentti, Taina Jaakkola ja Taina Simola.
–Olihan tämä hauskaa puuhaa, kun suunnittelimme reittiä ja kiersimme sen muutamaan kertaan näitä tietoja kerättyämme ja kerätessämme, Jaakkola hymyili kierroksen jälkeen. Puolitoista tuntia kestänyt kierros eteni rivakasti Yläneen yhtenäiskoulun pihalta jatkuen Luontokapinetille ja kiertäen Pyhän Olavin kirkon kautta Kotiseutumuseolle.
–Kierros oli ehkä hieman suppea tai oikeastaan tiivis, kun aikaa oli kuitenkin aika vähän ja käytiin paljon kohteita. Silti uutta tietoa tuli jonkin verran ja oli mielenkiintoista, kertoi Pentti Sällylä.
Annamaija Suominen oli hyvin vaikuttunut Yläneen industrialistisesta yllätyksestä.
–En todellakaan tiennyt, että Silo on ollut täällä Yläneellä ja vieläpä noissa Luontokapinetin tiloissa, hehkutti Suominen Silo OY:n trikoo- ja alusvaatetehdasta.
–Istuin niin monta kertaa Turussa odottamassa bussia ja tuijotin tekstiä ”Silo luo suloa”, että opettelin sen myös väärin päin, Suominen nauroi.
–Silolla oli Yläneellä ja Mynämäellä yhteensä 600 työntekijää ja se oli Suomen Trikoon jälkeen toiseksi suurin trikoon valmistaja, Jaakkola huikkasi väliin.
Kierroksen jälkeen pieni Suominen, Jaakkola ja Sällylä alkoivat ideoida matkailun virkistämistä Yläneen seudulla.
–Täällä on jo tosi hyviä ruokapaikkoja ja palveluita, mutta tänne voisi ideoida sellaisen Pyhäjärven polkupyöräkierroksen, Suominen pohti.
–Sitä varten voisi hyvin painattaa kartan, Jaakkola oli pohtinut asiaa jo aiemminkin. Yläneenjokea pitkin oli aikanaan tultu höyryaluksella kirkonkylälle asti ja pieneltä turismiraadilta Pyhäjärviristeilyt saivat positiivista kannustusta.
–Tosin sitä taidettiin tässä 2000-luvulla yrittää, mutta sille ei riittänyt asiakkaita, Jaakkola muisteli.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here