Pieni Rehutehdas omaa suuren sydämen – Kanan- ja ankanrehua oman maan viljoista ja palkokasveista

0
Kukko Hakkaraisen IsoRouhee soveltuu mainiosti kutuille, lampaille, kalkkunoille ja isommille kanaroduille.

PÖYTYÄ/Kumila. Enää ei tarvitse kanojen ja ankkojen nokkia ainoastaan jauhoa, ulkomaista soijaa ja maissirouhetta sisältäviä rehuja, sillä tänä kesänä toimintansa aloittanut Pieni Rehutehdas Pöytyän Kumilassa on tuonut markkinoille vaihtoehdon. Se nimittäin tarjoaa kana- ja ankkaharrastajille kotimaisista viljoista ja palkokasveista valmistettavaa lintujen rehua.

–Meiltä saa kahta erilaista tuotetta, joko vilja- tai täysrehuseosta. Lisäksi teemme esimerkiksi kutuille, lampaille ja kalkkunoille suurempirakeisempaa viljaseosta, Hannele Heikkilä ja Juha Mattila kertovat ja sanovat seoksiin käytettävien ainesosien tulevan suoraan omilta pelloilta.

Pienessä Rehutehtaassa asiakkaiden toiveiden kuunteleminen on myös helppoa, sillä aineksien sekoittaminen ja valmistaminen on täysin käsityötä.

–Jos asiakkaalla on omasta takaa vaikkapa yhtä viljaa, voimme silloin jättää sen ainesosan pois meidän seoksestamme.

Kotimainen korvaa ulkomaisen

Idea rehutehtaaseen syntyi, kun Hannele kasvatti Kouvolassa asuessaan kanoja harrastuksenaan.

–Maatalouskaupasta ostettujen rehujen soijapitoisuus huoletti minua, ja kun säkki oli syöty puoliväliin, alkoi rehun koostumus olla jauhoinen, hän päivittelee.

Yhdessä Juhan kanssa he rupesivat kehittelemään puhdasta, kotimaista linnunrehua, jossa soija korvataan oman maan viljoilla, herneellä ja härkäpavulla.

–Juha on viljellyt siemenviljaa 35 vuotta, ja hänellä on hyvät tuotteet. Siitä tuli mieleen, että miksei näitä hyviä tuotteita voisi tarjota muillekin, Hannele kertaa.

Pienen Rehutehtaan tuotteet ovatkin takuuvarmasti läheltä ja puhtaita.

–Me viljelemme, rouhimme ja pakkaamme ne itse, Juha kertoo ja sanoo, että ainoastaan rehuseoksiin lisättävät vitamiinit, aminohapot ja kivennäisaineet joudutaan ostamaan.

Vaikka rehuntuotanto on tarkoitus pitää sivuelinkeinona, vaatii se silti yhtäläiset luvat kuin jos siitä tekisi suuremmankin bisneksen.

–Vähän se pääsi yllättämään, millaiset vaatimukset rehuntuotannolla on, Juha toteaa.

Ennen kuin yhtäkään rehuerää pystyy valmistamaan, täytyy rehunvalmistajan rekisteröityä rehualan toimijaksi. Myös viljojen ja palkokasvien koostumus täytyy laskettaa ennen kuin rehusäkkejä päästään jakamaan asiakkaille.

–Ruokavirasto haluaa myös, että jokaisesta pienestäkin erästä otetaan näyte, sillä jokainen tuottamamme erä on oltava jäljitettävissä, pariskunta kertoo.

Hannele Heikkilä ja Juha Mattila päättivät perustaa rehutehtaan, kun he huomasivat, ettei kanoille ja ankoille juurikaan ole saatavana puhdasta ja kotimaista rehuseosta.

Palaute on ollut hyvää

Hannele ja Juha sanovat tekevänsä työtä rakkaudella, ja kiinnostuneita on jo nyt ympäri Suomea aina Kuusamoa ja Ahvenanmaahan kuuluvaa Jurmon saarta myöten. Myös rehua testanneilta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä ja kannustavaa.

–Yksikin kananomistaja ilmoitti, että heidän kanansa olivat alkaneet taas munia, Hannele nauraa.

Toinen oli puolestaan kertonut kanan ahmineen rehua niin paljon, että se oli syödä itsensä ähkyyn.

Hannele tietää kokemuksesta kanojen olevan tarkkoja ruokansa suhteen.

–Se kuopsuttaa hyvin tarkkaan ja valikoi, mitä se syö. Mutta meidän seostemme kanssa ei tapahdu valikoimista, koska kaikki on syötävää.

Palautetta on Juhan mukaan tullut myös kanankakan hajusta.

–Siitä puuttuu sellainen voimakas ammoniakin lemahdus.

Hannele ja Juha vakuuttavatkin, että heillä mennään vahvasti lintujen hyvinvointi edellä, ja samalla myös ekologisuus on tärkeää.

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here