”Kuussa näkyvät kaikki maailman aamut ja illat” – Ja tämä on syy, miksi kuvaaja lähtisi matkalle Kuuhun

0
Maatamo heijastuu toisinaan Kuun pinnalle. Maatamo tarkoittaa, että Maan heijastama valo näkyy Kuun varjopuolella. Nimitys mukailee kuutamo-sanaa. – Maapallo heijastaa paremmin valoa kuin Kuu. Ohuen kuusirpin aikaan Maa näyttäytyy Kuussa lähes täytenä, ja sen valo valaisee Kuun yöpuolen. Tämä valo heijastuu Kuusta takaisin ja näemme sen vaalean sinertävänä hehkuna, selittää Matti Helin. (kuva: Matti Helin)

Kuu peilaa elämää Maapallolla. Planeettamme tapahtumat voivat värjätä Kuun eri sävyin. Täydellisen kuunpimennyksen aikaan Kuussa voi nähdä sekä Maapallon aamut että illat samaan aikaan.

Valokuvaaja Matti Helin uskaltautuisi Kuu-retkelle, jos Kuussa voisi ottaa ne samat ikoniset kuvat Maasta, joilla nyt luomme Kuun kauneutta.

 

Täydellisen kuunpimennyksen aikaan Kuu joutuu Maan varjoon, mutta ei mene kokonaan piiloon. Kuu näyttäytyy meille oranssina tai tumman punaisena. Maapallon uloimpien ilmakehien läpi kulkeva valo värjää Kuun pinnan.

– Jos maassa on ollut massiivisia metsäpaloja ja tai iso tulivuoren purkaus ennen kuunpimennystä, ne himmentävät Kuun väriä. Ilmakehässä olevat hiukkaset eivät päästä Auringon valoa niin hyvin läpi ja pimennyksessä oleva Kuu näyttää tummanpunaiselta, joskus jopa lähes mustalta, kuvailee Matti Helin.

Kirkas oranssi kertoo, että ilmakehässä ei ole paljon ylimääräisiä hiukkasia.

– Kuusta katsottuna Maapallo näyttää täydellisen kuunpimennyksen aikaan punaiselta renkaalta. Auringon valo puskee Maapallon ilmakehän läpi, mutta itse pallo on musta.

– Kuussa nähdään silloin kaikki maailman aamut ja illat yhtä aikaa. Toisella puolella Maapalloa on aamu ja toisella ilta, kuvailee Helin.

 

Matti Helin on lietolainen tähtitieteen harrastaja ja taivaan ilmiöiden valokuvaaja. Hän kertoo noin kerran kuukaudessa Auranmaan Viikkolehden lukijoille ajankohtaisista taivaan ilmiöistä. (kuva: Marttiina Sairanen)

 

MARRASKUU on täydellinen Kuu-kuukausi. Tässä kuussa ihaillaan nimittäin kaksi kertaa täysikuuta.

Kuun kierto Maapallon ympäri kestää 28 päivää, joten aina silloin tällöin kaksi täysikuuta osuu yhteen kalenterikuukauteen.

Kun täysikuusta nautittiin juuri loka-marraskuun vaihteessa, oli myös lokakuun kahden täysikuun kuukausi.

– Vuodessa on yleensä 12 täysikuuta, mutta joihinkin vuosiin osuu 13, sanoo Helin.

Asialle on oma nimityskin, Blue Moon, sininen kuu. Nimitys juontaa juurensa ainakin 1500-luvun Englantiin, jossa kaksi kertaa yhden kuukauden aikana ilmestyvää täysikuuta kutsuttiin petturiksi.

Petturi-Kuun väritys ei kuitenkaan muutu.

– Kuu voi kylläkin joskus olla sinertävä. Silloin ilmakehässä on jotain hiukkasia, kuten tuhkaa, joka suodattaa Kuun valosta punaisemmat sävyt pois, kertoo Helin.

 

Näin se tapahtui, lokakuun sininen kuu (video on englanninkielinen):

 

Kuun vaiheet

  • Kuun asento suhteessa Aurinkoon muuttuu Kuun liikkuessa avaruudessa. Samalla vaihtuvat ne Kuun osat, jotka ovat Aurinkoa kohti.
  • Aurinkoa kohti oleva puoli on valaistu ja tämä valaistu osuus määrittää, minkälaisessa muodossa Kuun näemme.
  • Kuun pinta on kuitenkin näkyvissä ajoittain myös tummalla alueella, johon Aurinko ei suoraan paista.
  • Uusikuu on vaihe, jolloin Kuu on lähes kokonaan pimeä. Kuu on silloin Maan ja Auringon välissä.
  • Nouseva tai kasvava Kuu tarkoittaa, että Aurinko valaisee koko ajan suuremman osan Kuusta.
  • Täysikuun aikaan Maa on Kuun ja Auringon välissä ja Kuun Maahan näkyvä kiekko on kokonaan Auringon valaisema.
  • Laskeva kuun aikaan Auringon valaisema osuus Kuusta vähenee asteittain.
  • Kun suurin osa Kuusta on pimeänä, mutta Aurinko valaisee ohutta kaistaletta Kuun reunaa, puhutaan Kuun sirpistä.

 

SYYSAAMUN työmatkoilla voi ottaa vaikka tavaksi etsiä taivaalta Kuun, jos sää sen vain sallii.

– Loppusyksystä vähenevä Kuu näkyy todella hyvin aamu- ja jopa päivätaivaalla. Keväällä kasvava Kuu näkyy taas paremmin iltataivaalla, kertoo Helin.

Kuun pinnan muotoja pystyy marraskuussa tarkkailemaan paljaalla silmällä. Ylängöt erottuvat vaaleina alueina ja tasangot tummina läiskinä.

– Kuun vasemmalla reunalla voi nähdä 3 tai 4 kirkasta läiskää. Ne ovat suhteellisen uusia iskemiä Kuun pinnassa, vain satoja miljoonia vuosia vanhoja.

Nämä kraaterit ovat halkaisijaltaan joitakin kymmeniä kilometrejä.

Tycho tai Tyko on selkeimmin Maahan näkyvä kraateri Kuussa. Tycho näkyy erityisen hyvin täydenkuun aikaan, kun kirkkaat sädeviirut paljastavat sen paikan Kuun alareunalla.

Tychon halkaisija on noin 85 kilometriä, ja se on lähde 5 kilomeriä syvä.

– Sen roiskeet ulottuvat koko näkyvän kiekon yli.

 

Kuun kuuluisa maamerkki, Sinus Iridum eli ns. Kultainen kädensija näkyy kuvassa ylävasemmalla. Sateiden meri eli Mare Imbrium on sen edustalla oleva iso laavatasanko. (kuva: Matti Helin)

KUUN PINTA heijastaa valoa takaisin Maahan. Paras aika Kuun pinnanmuotojen tarkkailuun on puolen kuun tai kuusirpin aika.

– Silloin pinnanmuotojen heittämät varjot paljastavat pinnan muodot. Täysikuulla Aurinko valaisee pinnan kauttaaltaan, varjoja ei näy ja syvyyksiä on vaikea nähdä, kertoo Helin.

Parhaiten pinnan muodot tulevat esiin kiikarilla tai kaukoputkella, mutta myös kameran kuva paljastaa paljon.

 

MARRASKUUN loppuun osuu Kuun puolivarjopimennys, mutta tällä kertaa se näkyy vain Pohjois-Suomessa.

– Puolivarjopimennys on aina melko haastava nähdä. Siinä Maan puolivarjo koskettaa Kuun kiekkoa ja sen voi parhaiten nähdä valokuvista. Puolivarjo on kuitenkin vaalea ja epätarkka varjo, jota paljaalla silmällä ei välttämättä edes huomaa, täsmentää Helin.

Osittaisessa kuunpimennyksessä Maan täysivarjo näkyy Kuun pinnalla. Silloin raja on selvä, ja se on helppo erottaa.

 

OSITTAINEN kuunpimennys näkyy seuraavan kerran ensi syksynä. Silloin tarkkasilmäinen valokuvaaja voi nähdä Kuun pinnalla täysvarjon reunassa sinertävää sävyä.

– Se on ilmakehän uloimman kerroksen, eli otsonikerroksen suodattamaa valoa joka näyttäytyy täysvarjon ulkoreunalla eli tumman ja vaalean alueen reunalla, kertoo Helin.

 

KUU ON ollut jälleen uutisotsikoissa, kun lokakuun lopussa julkaistut tutkimukset kertoivat, että Nasa on löytänyt vettä Kuusta alueelta, jonne paistaa Aurinko. Valokuvaaja Matti Helin olisi kiinnostunut lähtemään Kuuhun kuvausmatkalle – ainakin ajatuksen tasolla.

– Kuussa näkyisivät Maan vaiheet. Siellä olisi mahdollisuus sellaisiin kuviin Maasta, joita olen ottanut Kuusta. Olisi hienoa kuvata nousevaa täysmaata Kuun pinnalla.

 

Tällä Nasan videolla kerrotaan Kuun uusimmista vesilöydöistä (englanninkielinen video):


Matti Helin vinkkaa

Nämä Kuun vaiheet kiinnostavat valokuvaajaa

  1. Nouseva täysikuu on usein oranssin sävyinen suuri pallo. ”Se on näyttävä hämärällä taivaalla.”
  2. Kasvava Kuu, 2–3 päivää puolikuun jälkeen. ”Silloin Kuussa näkyy ns. Kultainen kädensija, suuri kraaterivalli valaistuu ja tämä ”Sateenkaarten lahti” näkyy hyvin.”
  3. Vähenevän Kuun pieni sirppi pimeällä taivaalla. ”Maan sirppi heijastuu Kuun pinnalle.”
  4. Taivaalle nouseva Kuu iltahämärässä, kun Aurinko on laskemassa. ”Kuva on silloin helppo valottaa maaston mukaan. Illan pimentyessä maastosta tulee liian tumma.”
  5. Kun Kuu on nousemassa tai laskemassa ja Aurinko on laskenut, Maapallon varjo näkyy Kuun pinnalla. ”Vastapuolelta alkaa nousta violetin sävyistä väriä. Se on Maan oma varjo, joka voi tuoda kuvaan hienoja sävyjä.”
  6. Kesällä täysikuu on melko matalalla. ”Silloin on useita tunteja aikaa ottaa hyviä kuumaisemakuvia.”

 


Taivaan tapahtumia marraskuussa

  • Kohtaamiset
  • 9.11. Kuu on lähellä Jupiteria ja Saturnusta illalla.
  • 25./26.11. Kuu on lähellä Marsia yöllä.
  • Planeetat
  • Venus ja Merkurius näkyvissä aamutaivaalla.
  • Mars näkyy hyvin koko marraskuun ajan. Se löytyy keskiyön aikoihin etelätaivaalta.
  • Tähdenlentoparvet
  • Leonideja näkyy lähes koko marraskuun ajan. Tähdenlentoparvi on parhaimmillaan aamuyöllä 17.11., jolloin voi nähdä parikymmentä tähdenlentoa tunnissa.
  • Muut
  • Komeetta Atlas (C/2020 M3) näkyy Orionin tähdistössä. Komeettaa ei näe paljaalla silmällä, se on kiikari- tai valokuvauskohde.
  • Revontulia voi näkyä ajoittain.