Suurilan kyläyhdistys teki kulttuuriteon – Runoilija A. V. Jaakkolan runoja ja kuvia koottiin yksiin kansiin

0
A.V. Jaakkolan aiemmin julkaistuja ja nuoruuden julkaisemattomia runoja on nyt koottu yksien kansien väliin. Kirjaa voi ostaa Suurilan kyläyhdistykseltä.

LIETO/Tarvasjoki. Nykypolvelle nimi August Verner Jaakkola tuskin sanoo paljon mitään, mutta Tarvasjoen vanhempi polvi saattaa hänet vielä lapsuudestaan muistaa. Suurilan kyläyhdistyksen ja kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen tekemän kulttuuriteon ansiosta tuo Tarvasjoella 1800-luvun lopulla syntynyt ja kasvanut, Piikkiön kirkkoherrana toiminut runoilijarovasti ei pääse vaipumaan kokonaan unholaan.

Mäkisen koostama ja Suurilan kyläyhdistyksen julkaisema Elämä ja runot -kirja kokoaa yksien kansien sisään A. V. Jaakkolan henkilöhistorian sekä hänen kirjoittamiaan runoja ja ottamiaan valokuvia. Mukana on jo muissa teoksissa julkaistuja, mutta myös aiemmin julkaisemattomia runoja.

Tunnetuimpia Jaakkolan kirjoittamia runoja lienevät virtenä 319 tunnettu Sä kuljet seurassa Jeesuksen ja Sibeliuksen säveltämä jouluvirsi Nyt lapsi syntynyt on meille, joka löytyy Siionin kanteleesta. Jaakkolan runoja on aiemmin julkaistu myös Evankeliumiyhdistyksen Kotimatkalla-kalenterissa sekä SLEYn runokokoelmissa.

Mäkisen mukaan suurin osa Jaakkolan runoista on uskonnollisia ja kertovia, mutta nyt julkaistussa kirjassa on mukana myös Jaakkolan nuoruuden runoja.

–Jaakkolan nuoruuden runot ovat aika lyyrisiä tunnelmarunoja ja luontoa kuvaavia, Mäkinen kertoo.

Esimerkiksi Suurilassa virtaava Holmankoski oli Mäkisen mukaan Jaakkolalle rakas lapsuuden leikkipaikka, mikä ilmenee runoissakin.

–Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä olivat hänen lapsuudenkavereitaan, Mäkinen miettii.

Ajankuvaa

Mäkinen toteaa Jaakkolan aikaisen runouden olleen vielä varsin kapeaa. Esikuvana toimi Vänrikki Stoolin tarinat, minkä lisäksi oli virsirunoutta. Jaakkola kuitenkin kasvoi samassa maalaiskulttuuripiirissä, josta ovat ponnistaneet myös kuvanveistäjät Yrjö Liipola ja Wäinö Aaltonen.

–Sen ajan virsikirjan kieltä ei nykyihmiset meinaa enää ymmärtää, Mäkinen sanoo todeten, että Jaakkolan tekstit ovat kielellisesti tuoreempia.

–Tietysti runoissa on ajatuksia, sanontoja ja puhekielessä käytettyjä sanoja, jotka voivat nykyihmisille olla outoja.

Mäkinen ja kirjan julkaisussa mukana ollut Esa Heinonen toteavat kirjaan tallentuneen ajankuvaa. Heinonen kuvailee kirjaprojektia rikastuttavaksi kokemukseksi.

–On ollut mielekästä tallentaa oman kylän merkkimiehen historiaa ja sen aikaista mielenmaisemaa, Heinonen sanoo ja toteaa kirjan arkistoivan kuvien muodossa myös kylän historiaa.

–Jaakkolan ottamat kuvat ovat historiallisia. Ne ovat varmaankin ensimmäisiä Seppälästä ja Suurilasta otettuja kuvia.

Kuviin on tallentunut muun muassa nykyisen tiilitehtaan aluetta 120 vuotta sitten, mistä maisema on melkoisesti muuttunut. Jaakkolan synnyinkoti on tyhjillään mutta vielä paikallaan Pullerin vieressä aivan Kyröntiessä kiinni.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here