Maisteri, jonka käsissä pysyy niin soppakauha kuin moottorisahakin

0
Tanja Litmanen ehti ennen maantieteilijän opintojaan työskennellä pitkään ravintola-alalla. Nykyään hän on jälleen osittain palannut kauhanvarteen, sillä hän vetää kansalaisopistossa aikuisille (karjalan)piirakkapajoja ja lapsille pikkukokkikursseja.

PÖYTYÄ/Yläne. Vuonna 2012 maantieteestä maisterin paperit saanut, yläneläinen Tanja Litmanen on varsinainen monitoiminainen, jolla pysyy kädessä niin soppakauha, moottorisaha kuin kynäkin. Tällä hetkellä eniten käytössä on kaksi viimeisintä, sillä moottorisahaa hän käyttää pohjoiskarjalaisella metsätilallaan, joka tuli Tanjalle ja hänen siskolleen sukupolvenvaihdoksen myötä. Kynä taas kuluu – tai oikeastaan tietokoneen näppäimistö – viimeistä silausta vaille olevan etäomaishoitajuudesta kertovan kirjan kirjoittamispuuhassa.

Pohjois-Karjalassa Tanja kertoo käyvänsä noin kerran kuukaudessa, ja viipyvänsä reissullaan noin viikon. Kotiseudulleen hän menee paitsi metsänhoidollisista syistä myös näkövammaisen isänsä ja skitsofreniaa sairastavan siskonsa vuoksi.

–Kun äiti kuoli vuonna 2014, minun tehtäväkseni jäi hoitaa osa niistä töistä, joita hän teki ennen. Isä ja sisko tarvitsevat välillä kodinhoitajaa, sihteeriä ja autonkuljettajaa, tai toisinaan kynnenleikkaajaa, hän luettelee.

Aivan yksinkertaista etäomaishoitajuus ei kuitenkaan ole, sillä virallisessa järjestelmässä sellaista termiä ei ole edes olemassa. Ja koska ilmiötä ei tunnusteta ja tunnisteta yhteiskunnassamme, Tanja kokee olevansa lainsuojaton. Siitä tulee myös kuluja, joita ei korvata millään lailla.

–Jo pelkät polttoainekulut edestakaisin tekevät kuukaudessa paljon, ja sen päälle vielä menetetyt työpäivät, hän laskeskelee.

Etäomaishoitajuuden pulma

Kirjaa etäomaishoitajuudesta Tanja Litmanen lähti kirjoittamaan noin puolitoista vuotta sitten, jotta asia saataisiin näkyväksi yhteiskunnassamme.

–En ole muuten poliittisesti aktiivinen, mutta tähän asiaan haluan muutoksen, hän painottaa.

Näinä päivinä kustantajalle lähtevä käsikirjoitus ei suoraan kerro Tanjan omasta elämästä, vaan on sekoitus faktaa ja fiktiota. Hänen kirjaansa varten haastattelemien ammattilaisten mukaan etäomaishoitajuus koskettaa Suomessa jopa 100 000 ihmistä.

Ilmiö ei ole mikään pieni asia myöskään työelämässä, koska välttämättä pitkän matkan päästä omaisiaan hoitava ei voi ottaa unelmatyötänsä vastaan ajankäytöllisistä syistä. Näin on käynyt myös Tanjalle itselleen. Eniten esiin kuitenkin nousee Tanjan tekemien haastattelujen perusteella suuret matkakulut ja toive palkallisista vapaista.

–Raskaimmat ja taloudellisesti vaikeimmat etäomaishoitovaiheet liittyvät hoivattavan sairaalajaksoihin ja niistä kotiuttamisiin. Omainen on suuressa vastuussa kotiuttamisen ja avohoidon onnistumisesta, hän tietää kokemuksesta.

Kauhan varresta kartanpiirtäjäksi

Ennen kuin Tanja sai idean kirjan kirjoittamisesta, hän oli ehtinyt kulkea pitkän matkan pohjoiskarjalaisesta pirtistä Yläneelle. Tähän väliin mahtuu työskentelyä ravintola-alalla niin Hangossa kuin Turun saaristossakin sekä lisäksi eläintenhoitoa norjalaisella lammastilalla.

– Norjassa minulle sanottiin ensimmäisen kerran, että mene tyttö yliopistoon, ravitsemustyöntekijän ja vaatetusartesaanin opinnot sitä ennen suorittanut Tanja kertoo akateemisesta herätyksestään.

Aineista sopivimmalta tuntui maantiede, joka yhdisti luonnon- ja ihmistieteen.

Maantieteen ja karttojen asiantuntijana tie on sittemmin vienyt muun muassa Siperian matkalle, josta on tulossa luentokin huhtikuussa Säkylän kansalaisopistoon nimellä Siperiako pelkkää metsää.

Viime aikoina Tanja on löytänyt itsensä myös entistä enemmän metsästä paitsi kotitilaltaan myös vetämässä muun muassa erityisryhmille suunnattuja retkiä luontoon. Lisäksi keväisin ja syksyisin hän suuntaa raivaussahansa kanssa palkkametsurin töihin.

–Suorittava työ on tosi hyvä keino saada etäisyyttä luovalle työlle, hän kehuu raavasta aherrusta.

Ja muutaman vuoden tauon jälkeen Tanja on ottanut jälleen myös soppakauhan kauniiseen käteensä. Tosin tällä kertaa hän pyörittelee sitä opettajan roolissa opetuskeittiöissä.

–Vedän kansalaisopistossa aikuisille piirakkapajoja ja lapsille pikkukokkikursseja, hän valottaa.

KUKA?

Nimi, ikä, paikkakunta: Tanja Litmanen, 46, Yläne

Ammatti: Tutkija (Maantiede)

Koulutus: Filosofian maisteri, vaatetusartesaani, ravitsemustyöntekijä

Tärkeimmät luottamustoimet tai työtehtävät tai saavutukset: Onnistuminen etäomaishoidossa, metsätyötaidot

Perhesuhteet: Puoliso

Harrastukset: Pyöräily ja metsä kaikissa muodoissaan, retkeily