Koti-ikävää ja uskoa korkeamman voimaan – Yrjö Liipolan päiväkirja vuodelta 1904 on nyt netissä luettavissa

0
Yrjö Liipolan päiväkirja vuodelta 1904 on nyt digitoitu ja luettavissa taidemuseon nettisivuilta. Päiväkirjamerkinnät kertovat muun muassa koti-ikävästä, työnhausta, yksinäisyydestä, epävarmuudesta ja sydänsurusta mutta myös onnistumisista ja taiteilijan saamasta kannustuksesta.

KOSKI. Yrjö Liipolan taidemuseossa on saatu pari vuotta kestänyt projekti päätökseen. Työn tuloksena taidemuseon nettisivuilta pääsee nyt lukemaan nuoren taiteilijan ja poliittisen pakolaisen ajatuksia ensimmäisestä vuodestaan ulkomailla. Museon nettisivuille on digitoitu Liipolan päiväkirja vuodelta 1904, jolloin hän oli muuttanut Suomesta Unkariin. Tuolloin elettiin sortovuosia ja venäläistämistoimia vastustanut Liipola oli osallistunut kotikunnassaan Koskella kutsuntojen vastaiseen toimintaan.

Minna Ylieskola toteaa päiväkirjan olevan hyvin ajassa, vaikka sen kirjoittamisesta on kulunut 117 vuotta.

–Maahanmuuttokeskustelussa välillä unohtuu, että täältäkin on lähdetty pakoon, hän sanoo ja toteaa päiväkirjan kertovan hyvin konkreettisesti maasta paenneen nuorenmiehen ajatuksista ja pyrkimyksistä päästä sisään unkarilaiseen yhteiskuntaan.

Päiväkirja on ollut museon hallussa jo pidempään, mutta digitoitujen materiaalien yleistyttyä museoväellä heräsi ajatus päiväkirjan digitoimisesta. Kirjaa lukivat ja puhtaaksikirjoittivat Orvokki Leino ja Mirja Toivonen sekä museon kesätyöntekijät. Tehtävä ei ollut ihan helppo etenkään kesätyöntekijöille, joista osa joutui luovuttamaan. Heistä kaikki eivät Ylieskolan mukaan osanneet vanhanaikaista, pienellä käsialalla kirjoitettua kaunokirjoitusta lukea.

–Tämän myötä vasta konkretisoitui Liipolan monet piirteet, Leino toteaa projektista ja kertoo esimerkiksi vanhojen paikannimien tuoneen omat mielenkiintoiset haasteensa työhön.

Ylieskolan ja Leinon mukaan päiväkirja kertoo muun muassa koti-ikävästä ja Liipolan suhteesta uskontoon. Ylieskola toteaa Liipolaa kannatelleen usko korkeampaan voimaan, joka suojelee.

–Tekstistä Liipolasta tulee hirmu kypsä kuva, Leino puolestaan toteaa ja muistuttaa taiteilijan olleen vain 23-vuotias päiväkirjaa kirjoittaessaan.

Esimerkkinä hän toteaa Liipolan olleen hyvinkin tarkka esimerkiksi rahan kanssa.

Kotiinpaluusta viimeisen veistokseen

Kuvanveistäjä Yrjö Liipolasta on hiljakkoin julkaistu myös tutkimustyöhön perustuvaa kirjallisuutta. Liipolan taidetta tutkineelta taidehistorioitsija Aira Tuomistolta on joulukuussa julkaistu postuumisti hänen kolmas Liipola-aiheinen kirja. Kotona – Monumenttien aika -kirja tutkailee Liipolan taidetta kotiinpaluusta (1934) viimeiseen veistokseen (1956). Kirja on jatkumoa aiemmille teoksille, joissa Tuomisto on tutkinut Yrjö Liipolan sankarimuistomerkkejä ja Unkarin kautta (1904–1934).

Liipolan taiteesta ei ole juurikaan muuta eri lähteisiin perustuvaa tutkimusta tehty. Ylieskolapitääkin arvokkaana, että viimeisin kirja löydettiin Tuomiston tietokoneelta. Tuomisto menehtyi muutama vuosi sitten melko äkillisesti.

–Meillä oli tieto, että hän suunnittelee kolmannen kirjan kirjoittamista, mutta emme tienneet, että hänellä oli näin iso kokonainen teksti valmiina, Ylieskola kertoo.

Timo Honkala lähestyi Tuomiston tytärtä Marianna Tuomistoa mahdollisen kirjan tiimoilta vasta jonkin ajan päästä Tuomiston kuolemasta. Tekstin löydyttyä tytär halusi saattaa sen valmiiksi.

Nimensä mukaisesti kirja käsittelee Liipolan kotiinpaluun jälkeistä aikaa, johon liittyy monia monumenttiteoksia.

–Kirjassa on paljon kivoja yksityiskohtia, jotka ennen on vähän sivuutettu, Ylieskola paljastaa.

Tämän viimeisen kirjan myötä koko Liipolan tuotannon voi Ylieskolan mukaan sanoa olevan kansissa. Kirjan voi ostaa omakseen Kosken kirjastolta tai museosta.