Kolumni: Hopeakylkistä pönttöön

0

Lokakuussa on perinteisesti vietetty Turun silakkamarkkinoita. Paitsi että tänä vuonna ei vietetä, ne on koronan vuoksi peruttu. Ymmärrettävä päätös. Yksi nuhanenä voisi saada paljon vahinkoa aikaan, sillä parhaimmillaan markkinoilla on ollut kymmeniätuhansia kävijöitä. Perinteitäkin tapahtumalla on. Ensimmäiset hopeakylkisten markkinat järjestettiin jo 1600–luvun alkupuolella.

Helsingin joukkotiedotusvälineet eivät nähtävästi ole koronasta kuulleetkaan, sillä siellä silakkamarkkinoita on kuluvalla viikolla vietetty.

Olen aina ihmetellyt, mistä maailman menossa oikein mahtaa olla kysymys ja ollut 52 vuotta enemmän tai vähemmän ymmälläni.

Ymmärryksen puutetta olen pyrkinyt paikkaamaan syömällä mahdollisimman paljon kalaa. Syö särkeä, se kasvattaa järkeä. Paitsi ettei särkeä voi syödä, jos sitä ei pyydä itse. Eihän särkeä myydä missään. Suomalaiset hyljeksivät kilttejä kalalajeja. Meille maistuvat lähinnä kalat, jotka syövät toisia kaloja.

Olen jo vuosia hankkinut kalani pääasiassa Kyrön torilta. Tavallisessa marketissa kokonaista villikalaa näkee harvoin. Jo vuosia sitten kysyin kauppiaalta kokonaista ahventa kassiin pakatessa kuka kokonaisia kaloja ostaa. Vastaus oli, että lähinnä sinä ostat.

Suomalaisten kalansyöminen on kierteessä ja vieläpä väärään suuntaan. Tarjonta on heikkoa, koska kalaa ei osata kokata ja koska kalaa ei kokata, on tarjonta heikkoa.

Kyse on terveydestä, sillä kala on terveellistä. On kummallista, että lihaa vierastaville pitää väsätä proteiinipyöryköitä pavuista, kun samaan aikaan meret ja järvet ovat täynnä proteiinipommeja, joiden syöminen olisi ekoteko. Esimerkiksi silakasta suurin osa päätyy rehuksi, vaikka kyseessä on todella herkullinen eväkäs, jonka oikea paikka on savustuspöntössä.

Voisikohan valistuksella vaikuttaa? Tähän tuntuvat uskovan ainakin Ilkka Herlin ja Saara Kankaanranta, jotka kertovat tuoreessa kirjassaan muun muassa, mitä kaikkea kivaa Itämerelle tapahtuisi, jos ihmiset söisivät enemmän silakkaa. Asia on kuulemma niin, että jos jokainen suomalainen söisi kerran viikossa silakkaa, Itämerestä puhdistuisi noin 23 miljoonaa ämpärillistä levää.

Johan siinä järkikin kasvaisi kovasti. Voisi valaistua vaikka sen asian suhteen, miksi nykyihmistä sanotaan homo sapiensiksi eli viisaaksi ihmiseksi. Neandertalilaisellahan oli isommat aivot. No se ei nyt vielä niin kauheasti todista, mutta erään teorian mukaan Neandertalin ihminen nukkui talviunta. Kun illat alkavat olla jo pimeitä ja vettäkin tulee välillä vaakasuoraan, ei voi olla ajattelematta, että se vasta oli viisautta se. Ehkä Neandertalin ihmiset söivät paljon kalaa.

päätoimittaja
Asko Virtanen
asko.virtanen@avl.fi