PÖYTYÄ/Riihikoski. Riihikosken Sun Salilla kokoontuu pari kertaa viikossa porukka, jonka jäsenten ikäero on 90 vuotta. Ikäpresidentin virkaa hoitelee Rauni Haapala. Vähän vähemmän elämänkokemusta on viisikuisella Iivari Ruohoniemellä.
–Kaksi kertaa viikossa käyn täällä, noin tunnin kerrallaan. Jälkeen päin olo on kuin lottovoittajalla, kun on saanut kropan toimimaan, Haapala kertoo ja kertoo mottonsa:
–Liikunta on lääke.
Sitä lääkettä Haapala on elämänsä aikana nauttinut paljon ja monissa muodoissa.
–Olen koko elämäni liikkunut, kävellyt varsinkin. Hölkkätapahtumissa olen käynyt niin paljon, etteivät kaikki palkinnot taitaisi arkkuun sopia, jos ne sinne mukaan tahtoisi. Mutta kyllä se vaan niin kivaa on, kun saa pystin, Haapala naurahtaa.
Niille, jotka eivät jaksa lähteä sohvan pohjalta liikkumaan, Haapalalla on neuvo.
–Pitää potkaista itseään persuuksille. Jos ei jaksa lähteä liikkumaan, ei jaksa kohta edes hymyillä, hän naurahtaa.
Haapalan mukaan on hyvä muistaa liikkua itselleen sopivalla tavalla. Painoja ei tarvitse laittaa nostettavaksi hullun lailla, vaan itselleen sopiva määrä. Lempilaitteekseen hän kertoo soutulaitteen, jossa pääsee monipuolisesti liikkeeseen.
Puheesta päätellen liikunta saa aikaan myös hyväntuulisuutta. Vai onko kyse kuitenkin jostain muusta?
–Olen kotoisin Kajjaanista, hän tunnustaa. Puheenparsi ja hyvä tuuli on jäänyt, vaikka Haapala onkin jo vuosikymmeniä asunut poissa synnynseudultaan.
Kankeus pois
Anne Kaunismäki kertoo käyvänsä salilla kolmisen kertaa viikossa.
–Aloitin viisikymppisenä, kun aloin olla niin kankea, etten saanut lattialta poimittua, jos sinne jotain putosi. Nyt olen käynyt kuutisen vuotta salilla. Aamu on minulle parasta aikaa liikkua. Olen yrittäjä. Ensin tulen salille, sitten menen työpaikalle pöydän ääreen, Kaunismäki kertoo.
Heikki Rajaniemen arkeen kuuluu salikäynti 2–4 kertaa viikossa. 77–vuotias Rajaniemi kertoo, että motiiviksi riittää halu pitää itsensä kunnossa. Kunnosta huolehtiminen on perua jo työvuosilta, sillä sähkömiehenä työskennellyt Rajaniemi tarvitsi hyvää kuntoa myös työssään.
Hyvä porukka
Porukan huumoripitoisista treeneistä toimitukseen vinkannut Toni Kataja kertoo, että asioita ei tarvitse tehdä vakavana, vaikka tekisikin tosissaan.
–Kun nostelen painoja, fokus on niissä, mutta välillä voi hyvin vitsailla. Tämä porukka kokoontuu maanantaisin ja perjantaisin ja on jo niin hyvin hitsautunut yhteen, että jos joku puuttuu, muu porukka huolestuu, Kataja kertoo.
Kataja lopetti kilpaurheilun vuonna 2017 ja toimii nykyisin hyvinvointialan yrittäjänä.
–Liikunnallisuus ei automaattisesti merkitse onnea mutta ihminen on psykofyysinen, sosiaalinen kokonaisuus. Jos joku palanen on heikoilla, ei kokonaisuuskaan voi optimaalisesti, Kataja muistuttaa.
Treenata voi monella tavalla ja se pitää tehdä niin kuin itsestä hyvälle tuntuu.
–Omalla kohdallani ympyrä on ikään kuin sulkeutunut, sillä nykyään treenaa rakkaudesta lajiin, Kataja sanoo.
Ihan pienestä rakkaudesta ei ole kyse, sillä treenikertoja tulee Katajalle kuutena päivänä viikossa.