Pöytyän jakautuminen ja kyläpolitikointi harmittavat Sinikka Hutkoa

2
Sinikka Hutko kertoo pitävänsä kirkkaista esineistä, myös kuparipannuista. Niitä ja paljon muutakin löytyy Sepon kirppikseltä Kyröstä. (Kuva: Asko Virtanen)

PÖYTYÄ/Karinainen. –Varhaisimmat muistikuvani ovat siitä, kun olin kolmevuotias ja isä opetti ajamaan pyörällä. Muistan miten nojasin pyörään helmet kaulassa. Muistikuvissani silloin oli aina kesä ja lämmintä, Sinikka Hutko kertoo.

Pienelle maatilalle syntyneen Hutkon elämässä luonnolla on aina ollut suuri merkitys. Edelleen metsätöiden tekeminen, marjastus ja sienestys ovat tärkeitä.

–Tosin en tunne sienistä kuin kanttarellit ja suppilovahverot, mutta niitä kerään ja tykkään syödä, vaikka Seppo ei niin tykkääkään, Hutko kertoo.

Yamahasta Harrikkaan

Hutkon puheissa usein lämmöllä mainittu Seppo on tietysti Seppo Järvinen. Muun muassa moottoripyöristään, kirppiksestään ja hyväntuulisuudestaan tunnettu karinaislainen. Sinikka Hutko ja Seppo Järvinen ovat pitäneet yhtä 42 vuotta. Naimisiin pariskunta ei kuitenkaan ole mennyt.

–Ei ole ollut tarvetta ja Seppo sanoo, ettei voisi elää naimisissa olevan naisen kanssa, Sinikka naurahtaa.

Kaikenlaista pari on kuitenkin ehtinyt kokea. Parhaat muistot ovat Eurooppaan suuntautuneilta moottoripyörämatkoilta.

–Kiersimme Eurooppaa ja varsinkin Italiaa, joka on todella hieno maa. Berliinissä olemme käyneet niin muurin aikana kuin sen jälkeenkin. Se on vastakohtaisuuksineen todella mielenkiintoinen kaupunki, Hutko kertoo.

Omiakin moottoripyöriä Hutkolla on ollut useampia, ensimmäinen piikkinen jo koululaisena.

–Yamaha on aina ollut minun merkkini, mutta nyt vanhemmiten Harrikat ovat alkaneet viehättää.

Karkaavatko palvelut?

Parhaiten Hutko tunnetaan pitkäaikaisena valtuutettuna. Hän on istunut valtuustossa yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 alkaen.

–Sari Essayah on tuttuni ja hän puhui minut politiikkaan. Politiikka on aina kiinnostanut, kertoo kristillisdemokraatteja edustava Hutko.

Aluevaaleihin Hutko ei lähtenyt ehdolle, mutta seuraa niitä mielenkiinnolla, huolestuneenakin.

–Pahaa pelkään, että ennen pitkää Auranmaalla on vain yksi sotekeskus, todennäköisesti Aurassa. Sen jälkeen ikäihmisten terveydentila romahtaa, koska eivät he lähde helposti lääkäriin niin kauas ja sairauksia jää hoitamatta.

Suuremmassa yksikössä yhteistyön tekeminen ei aina ole helppoa. Sen on Hutko nähnyt Pöytyän valtuustossakin.

–Pöytyän jakautuminen ja kyläpolitikointi näkyy kaikessa, ihan pienissäkin asioissa, ei vain siinä miten rahaa jaetaan. Sekin oli kyläpolitikoinnin seurausta, että Riihikosken koulua pienennettiin suunnitteluvaiheessa, vaikka opettajat sanoivat, että siitä tulee liian pieni, Hutko valittelee.

Sitä hän ei osaa sanoa, miten Pöytyällä päästäisiin kohti yhtenäisempää kuntaa, mutta yhteistyöhön pitäisi kyetä nykyistä paremmin.

–Sitäkin ovat monet ihmetelleet, kun olen monen yläneläisen kanssa hyvä kaveri, Hutko naurahtaa.

Ikäkriisiä Hutko ei tunnusta kuudenkympin koittaessa potevansa.

–Ikäkriisi tuli läpikäytyä jo seitsemän vuotta sitten, kun jouduin jäämään kroonisen kipuoireyhtymän takia sairaseläkkeelle. Ajattelin että tässäkö tämä työelämä oli, mutta onneksi on löytynyt monenlaista muuta mielenkiintoista tekemistä politiikan ja vapaaehtoistyön parista, Hutko kertoo.


Kuka?

Nimi, paikkakunta: Sinikka Hutko, Pöytyä.
Syntymäaika, syntymäpaikka: 28.12.1961 Karinainen.
Ammatti: talouspalvelusihteeri, eläkkeellä.
Koulutus: merkonomi.
Tärkeimmät luottamustoimet: kunnanvaltuuston jäsen, perusturvalautakunnan jäsen, kirkkovaltuutettu.
Perhesuhteet: avoliitossa.
Harrastukset: moottoripyöräily, luonnossa liikkuminen, vapaaehtoistoiminta.
Motto: hetki vain ja päivä kerrallaan.

2 KOMMENTIT

  1. Pöytyän kunnassa on kolme entistä kuntakeskusta kivenheiton päässä toisistaan ja yksi kuntakeskus kaukana niin maantieteellisesti kuin infrastruktuurikin osalta. Menneinä yhteiselon vuosina politikointi on ollut hyvin pitkälti palveluiden keskittämistä näihin kolmeen kuntakeskukseen ja niitä lähellä olevaan Auran kuntaan. Nyt juuri Pöytä ruikutti Saarikolle, että kiinteistöt ovat huonossa kunnossa (ent. Pöytyän kiinteistöt). Ihan sama matka on Riihikoskelta Yläneelle, missä on hyvässä kunnossa olevia kiinteistöjä, miksi niissä ei ylläpidetä toimintaa. Turha on ruikuttaa Hutkon ja kumppaneiden jakautumisesta, jos eivät osaa tehdä oikeudenmukaista politiikka, missä kuntalaiset ovat yhdenvertaisessa asemassa.
    Se, että hallinnollinen alue on Pöytyä, ei tarkoita sitä etteikö yläneläisiä olisi olemassa.

  2. Kyrö, Karinainen, Pöytyä kk., Riihikoski, Aura ovat yhdessä kasassa, joten ei lainkaan huono ajatus, että sote-keskus on Aurassa näiden kylien asukkaille. Yläneen kylät ovatkin sitten toinen asia. Muutama kylä on niin lähellä Oripäätä, että palvelut on kätevintä todennäköisesti hakea sieltä, kun Saarikko on jo sanonut, että Oripäähän jää sote-keskus. Yläneen kirkonkylän ja Pöytyän läntisen puoliskon asukkaat tarvitsevat oman sote-keskuksen kirkonkylälle, muutoin palvelut eivät ole kohtuudella saavutettavissa ja siitähän kuitenkin tulee lähteä, se on kokonaistaloudellisesti kannattavinta. Jos pinta-alaltaa 50 % kunnasta on ilman saavutettavia sotepalveluja, niin on aika mahdoton yhtälö pitää kunnan taloutta tasapainossa ja haaveilla väestömäärän lisääntymisestä.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here