Runoilijan ja muusikon yhteistyö poiki levyn – Trumpetin taustalla soivat linnunlaulu ja jopa poretabletti

0
Kirsti Mäki ja Juho Viitala kertovat, että Ajatusten aallokoissa -levylle mahtui murto-osa Mäen teksteistä, joita on kuulemma olemassa pöytälaatikoissa vaikka millä mitalla.

LOIMAA / Mellilä. Perhejuhlissa runoja lausunut Kirsti Mäki on ollut Juho Albanus Viitalalle tuttu pienestä pitäen. Viitala, 31, tuumaa, Kirsti Mäen, 73, luovuudesta löytyvän vivahteikkuutta, jota hän on alkanut ymmärtää vasta aikuisella iällä.

Kirsti Mäki asuu Isonperän kylällä Mäen talossa. Heti kuistilta alkaen hänen kotonaan on helppo aistia menneitä aikoja vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen päähän; on edesmenneille läheisille kuuluneita tavaroita ja ajan sekä kosketusten patinoimia pintoja. Tila on ollut saman suvun hallussa 1600-luvulta lähtien.

Tunnelmallisin huone on talonpoikaishenkinen tupa, jonka jykevillä lankkupöydillä ja -penkeillä on satoja Mäen tekemiä kiviteoksia. Kynttilöiden liekit, ikkunoista tuikkiva luonnonvalo ja hiljainen gregoriaaninen musiikki luovat niiden keskelle mystisen ilmapiirin. Muualla talossa katse kiinnittyy Mäen maalaamiin tauluihin, joissa esiintyvistä ihmishahmoista on aistittavissa koko elämän kaari.

Vaikka kotinurkat ovat täynnä mitä jännittävämpiä teoksia, Mäki ei kutsu itseään taiteilijaksi. Mieluiten hän sanoo olevansa Kirsti ja jos on pakko lisätä titteli, se on ITE-taiteilija. Termi ITE tarkoittaa itseoppineita tekijöitä.

Ensin oli kirja

Muutama vuosi sitten Kirsti Mäki kokosi aforismejaan sekä ottamiaan valokuvia Ajatusten aallokoissa -kirjaksi. Se taas innoitti kyröläistaustaisen Juho Viitalan improvisoimaan kirjan teksteihin musiikkia. Ensimmäiset kokeelliset improvisoinnit tapahtuivat Kirsti Mäen olohuoneessa olevalla vanhalla Laila-tädin pianolla. Tekstinä oli: ”Perhonen laskeutui sattumalta kädellesi, voit vain ajatella, oliko se sattumalta.”

– Juho kysyi luvan säveltää kaikki 59 aforismiani. Tuntuu jännältä, kuinka hän sai tehtyä sävellykset näinkin lyhyistä teksteistä, Mäki iloitsee.

Viitala on soittanut trumpettia Turun seudun musiikkiopistossa neljäsluokkalaisesta lähtien. Sittemmin hän ryhtyi hiomaan taitojaan pianonsoitossa sekä laulussa.

Porin konservatoriolla Viitala opiskeli jazz-trumpettia ja suoritti 2017 musiikkiteknologin tutkinnon. Aivan äskettäin opintolista täydentyi Satakunnan ammattikorkeakoulussa suoritetulla tradenomin tutkinnolla.

Tätä nykyä Juho Viitala asuu Porissa vaimonsa Ronja Viitalan kanssa.

Monivivahteisia tekstejä

Jazz-opinnot ohjasivat Juho Viitalaa improvisoinnin maailmaan ja musiikkiteknologian opinnot innoittivat säveltämään.

– Työstin Kirstin tekstejä levyksi parisen vuotta. Jotkut niistä avautuivat minulle sinä aikana ja osa on taas saanut uusia merkityksiä vasta nyt, kun levy on valmis, Viitala kertoo.

Hän sanoo viehättyneensä Mäen taidosta sanoittaa anteeksiannon tematiikkaa, hyväksyntää, rakkautta, luonnon kauneutta ja elämän katoavaisuutta.

Jos tekstit ovat vivahteikkaita, niin on levyn äänimaisemakin. Kaikki äänet eivät ole peräisin perinteisistä soittimista, vaikkei sitä äkkiseltään uskoisi.

– Kuljin mikrofonin kanssa luonnossa sekä kotona etsien sopivia ääniä. Esimerkiksi uunin pellistä lähti hyvää kalsketta, Viitala selittää.

Tarkkaavainen kuuntelija voi erottaa vaikkapa sen, kuinka poretabletti kilahtaa juomalasin reunaan ja alkaa kuplia.

Lopputulos, noin tunnin mittainen äänite, sopii hyvin vaikka rentoutusmusiikiksi. Viitalan ja Mäen mielestä saattaa olla niinkin, että sävelet auttavat kuulijaa pääsemään kiinni aforismien vivahteisiin.

Ajatusten aallokoissa -kirjoja sekä -äänilevyjä on saatavilla tekijöiltä itseltään sekä Mellilän kyläyhdistyksen pitämältä Ostarin Kirppikseltä. Levy löytyy Albanus-nimellä Spotifystä sekä YouTubesta.