YLÄNE. Oulussa asuva toimittaja Jaana Skyttä on kirjoittanut kirjan Huvituksen kartanon tytöt, johon hän on haastatellut seitsemää Yläneen tyttökodissa asunutta naista. Teoksen päähenkilö Outi Paltta on Jaana Skytän sisar. Paltta asui tyttökodissa kolmeen otteeseen vuosina 1970–72.
Skyttien perheessä isän äkillinen kuolema oli johtanut syvään suruun, äidin alkoholisoitumiseen ja arjen hallinnan menetykseen.
Moni muu taas päätyi Huvituksen kartanotilalla toimineeseen tyttökotiin seksuaalisen holtittomuuden seurauksena. Nykyään heidän todettaisiin joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön tai seksuaalirikosten uhreiksi. Tyttökodissa keskeinen hoitomuoto oli korvauksetta suoritettu työnteko yhdistettynä kovaan kuriin. Sen ohella tytöille annettiin psyykenlääkkeitä, rauhoittavia ja unilääkkeitä.
Kovan uurastuksen ansiosta Huvituksen kartano oli omavarainen. Siellä tuotettuja puutarhan antimia, kananmunia, maitoa ja sikoja riitti myytäväksi asti.
Monilla tyttökotiin määrätyillä oli jäänyt kansakoulu kesken. Laitoksen tavoitteena oli, että sieltä lähtevillä oli hallussaan kansakoulun päättötodistus. Sen lisäksi asukkaat suorittivat pieniä kursseja, joilla pyrittiin edesauttamaan tulevia ammatillisia opintoja.
Kovaa kuria ja hävettäviä tilanteita
Jaana Skytän haastattelemat naiset kertovat, kuinka jo ennestään siipirikot tytöt pakotettiin hävettäviin tilanteisiin ja revittiin armottomalla kurinpidolla sekä satuttavilla sutkautuksilla entistä rikkinäisemmiksi.
Aamut alkoivat siten, että tytöt marssitettiin pesuvatien kera pesuhuoneeseen. Tiettävästi vasta 60-luvulla vateihin valutettiin lämmintä vettä, sitä ennen se oli jääkylmää.
Vettä saatuaan tyttöjen piti pestä kasvot, kädet ja alapää toistensa nähden, mikä tuntui monien mielestä nololta.
Vähintään yhtä nolostuttava ruletti pyöri kuukautissuojien ympärillä. Tyttöjen tuli valmistaa suojat itse. Kirjaan haastateltu Eila kertoo virkanneensa niitä kahdeksan tuntia päivässä.
Kuukautisten aikaan kolmea likaista suojaa vastaan sai kolme puhdasta. Verinen pyykki pestiin pulsaattoripesukoneella, jonka jälkeen suojat ripustettiin narulle kuivumaan.
Kirja herättää raskaita mietteitä
Jaana Skytän kirja panee pohtimaan, minkälaisia arpia pian toisen maailmansodan jälkeen syntyneet lapset kantavat mukanaan. He eivät voineet mitään vanhempiensa alkoholismille tai mielenterveysongelmille, kuten eivät nykypäivänkään lapset ja nuoret.
Kirjaa lukiessa toivoo, että nykyisiä lastenkoteja valvovat viranhaltijat ovat tehtäviensä tasalla estäen Huvituksessa ilmenneet ylilyönnit. Vaikka tyttökodin kasvatusmenetelmiä ei voikaan hyväksyä, Huvituksen kartanon tytöt -kirja antaa eväitä niille, jotka yrittävät ymmärtää historiaa ja tyttökodin tarkoitusperiä.
Skyttä kertoo teoksessaan, kuinka taide sekä unelmat ovat auttaneet useita tyttökodin kasvatteja selviämään. Toisaalta tyttökodista vapautui niitäkin, jotka eivät jaksaneet. Jotkut menettivät elämänhallintansa ja osa joutui entistä ankarampiin laitoksiin. Oli niitäkin, jotka päättivät elämänsä oman käden kautta.
Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt. Like Kustannus / Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 2022.
