AURANMAA. Auran ja Pöytyän kunnissa on huomattu, että teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita tekevät yhtiöt ovat kiinnostuneet maaseudun suomista mahdollisuuksista.
Lähin aurinkovoimalaprojekti on käynnissä Loimaalla, jonne energiayhtiö Ilmatar suunnittelee 100 megawatin aurinkopuistoa. Suunnittelualueen laajuus on noin 170 hehtaaria, josta hyötypinta-alaa tulee olemaan 130–150 hehtaaria. Mikäli hanke etenee joutuisasti, Loimaan voimala tuottanee sähköä 4–5 vuoden päästä.
Ilmattaren kehityspäällikkö Antti Tiri kertoo yhtiöllä olevan mielenkiintoa myös Auranmaata kohtaan. Se kun on auringon säteilyä kuvaavien karttojen perusteella Suomen parhaita alueita.
Heti alkuun Tiri toteaa, ettei kaikkein tuottoisimpia peltoja kannata valjastaa aurinkoenergian tallentamiseen ruokaomavaraisuuden kustannuksella. Sen sijaan heikosti kannattavat tai vajaakäytöllä olevat maatalousalueet ovat energiayhtiöiden näkökulmasta ensisijaisia mielenkiinnon kohteita.
– Kiinnostavimpia ovat pellot, mutta myös päätehakatut tai päätehakkuuta lähestyvät metsätalousalueet ovat harkitsemisen arvoisia. Toinen olennainen asia on maaston kaltevuus. Parhaita ovat etelään tai lounaaseen viettävät rinteet, Tiri luettelee.
Voimaloiden kannattavuutta tarkastelevissa laskelmissa huomioidaan, kuinka pitkä matka kaavaillusta voimalasta on lähimpään korkeajännitelinjaan. Ilmattaren tavoitteena on siirtää aurinkopuistojensa tuottama energia maakaapelilla sähköasemaan, joka liitetään esimerkiksi kantayhtiö Fingridin sähköverkkoon. Sopiva matka voimalan ja kantaverkon välillä on Tirin mukaan 5–10 kilometriä.
Reunaesteet varjostavat
Aurinkoenergian etuna voidaan pitää tuotannon aikaista päästöttömyyttä. Lisäksi aurinkopuisto on lähes äänetön, sikäli kun sähköaseman tai muuntajien pientä hurinaa ei oteta lukuun. Haittapuoli on taas se, että energiaa syntyy todenteolla vain aurinkoisella säällä.
Tuulivoimaloista tuttuja kilometrien laajuisia suoja-alueita ei tarvita, mutta aivan aurinkovoimalan naapuriin ei ole suotavaa rakentaa kerrostaloja eikä siinä voi olla korkeaa metsää, koska varjot heikentävät tuottoa.
– Sähköturvallisuus asettaa omat vaatimuksensa suunnitteluun ja lisäksi on varattava tilaa kulkuväylille sekä huoltoalueille, Tiri lisää.
Entä aurinkovoimaloiden edellyttämä kaavoitus?
– Useissa tapauksissa yleiskaava-alueilla riittää suunnittelutarveratkaisu. Saattaa olla, että joissain tilanteissa edetään poikkeusluvalla ja tehdään alueelle asemakaava. Suomeen ei ole vielä kehittynyt valtakunnallista toimintamallia aurinkovoimaloiden osalta, joten ratkaisut ovat tapauskohtaisia, Tiri kiteyttää.
Pitkiä vuokrasopimuksia
Antti Tiri kannustaa maanomistajia sekä kuntien päättäjiä pohtimaan, sopisivatko aurinkovoimalat kotikulmille. Paneelien käyttöiäksi arvioidaan 30–40 vuotta, joten tarvittavat maanvuokrasopimukset solmitaan yleensä vähintään tuoksi ajaksi.
Tirin mukaan vuokrataso on kilpailukykyinen vaikkapa maatalouskäyttöön verrattuna. Tulevaisuus näyttää, kuinka pelto lepää paneelien alla ja tuottaako se entistä paremmin, kun rakenteet aikanaan puretaan.
Samoilla linjoilla on kestävään kasvuun erikoistuneen sijoitus- ja asiantuntijayhtiö Korkian johtaja Turkka Oksanen . Hän toteaa, että sitä kiinnostavammalta maa-alue suunnittelijoiden näkökulmasta vaikuttaa, mitä helpommin se on luvitettavissa ja rakennettavissa aurinkovoimakäyttöön. Voimaloita suunniteltaessa tulee huomioida esimerkiksi suojellut luontokohteet sekä historialliset rakenteet ja muinaismuistot.
Oksasen mukaan aurinkovoima on pienistä ympäristövaikutuksista johtuen luvitettavissa varsin nopeasti ja suoraviivaisesti. Toinen hänen tekemänsä huomio on, että useiden kymmenien tai jopa satojen hehtaarien laajuisten paneelikenttien rakentaminen vaikuttaa olevan Suomessa kannattavampaa kuin useiden pienempien voimaloiden tekeminen.
Hylätyt teollisuusalueet tarkasteluun
Voisiko käytöstä poistetun Kyrön sahan alueelle nousta aurinkovoimala?
Oksanen ei tunne sahan tonttia niin hyvin, että hän rohkenisi ottaa asiaan kantaa, mutta sanoo teollisuustonttien tarjoavan aurinkovoimaloiden kannalta monia etuja.
– Yleensä niillä on valmiina kyllin järeä sähköverkko ja siinä mielessä ne voivat olla hyvinkin kiinnostavia. Sen lisäksi puntaroitavia asioita ovat alueen koko sekä rakennettavuus.
Teollisuustonttien omistajien kannalta aurinkovoimalat ovat kiinnostavia, koska maaperää ei välttämättä tarvitse puhdistaa niitä varten yhtä syvällisesti kuin vaikkapa asuinrakentamisen varalta. Sähkönsiirron osalta ei ole väliä, sijaitsevatko tulevat aurinkovoimalat taajamien likellä tai syrjäkulmilla.
– Lähellä teollisuuslaitosta oleva aurinkovoimala saattaa tuoda lähinnä markkinoinnillista etua, kun yhtiön edustajat voivat hankkia voimalasta puhdasta energiaa ja selkeästi osoittaa, mistä se tulee, Oksanen toteaa.