Lisää historiaa ja humanismia

0

Suomessa on jo pitkään oltu huolestuneita siitä, että matematiikka, luonnontieteitä ja tekniikkaan liittyviä aloja opiskellaan liian vähän ja osataan liian huonosti. Vallalla on ajatus, että opintojen ja tutkimuksen pitää tuottaa konkreettisia, nopeasti mitattavia ja suoraan talouskasvua hyödyttäviä innovaatioita. Siis parempia koneita. Niitäkin tarvitaan ja luonnontieteet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on ymmärtää ihmistä.

On helppoa purkaa auto osiksi ja kertoa miten se toimii. Sen sijaan autoa kuljettavan kuskin pään sisään meneminen on hyvin vaikeaa, usein mahdotonta. Silti sitä pitää yrittää. Jos auto lähtee ohittamaan sumuisella tiellä ja törmää vastaantulijaan, pölhön teon alkulähde on juurikin sitä kuljettava ihminen, ei kone.

Siksi pitäisi ymmärtää paremmin ihmistä ja ihmisen luomia kulttuureja. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo puolusteli Uniperin ostoa sillä, että toiminta oli hyvin kannattavaa eikä yhtiössä nähty merkittäväksi riskiksi sitä, että Venäjä käyttäisi energiaa aseena. Tuloksena on Suomen historian talouden suurin skandaali. Ensin Fortum myy sähköverkkonsa, mikä nostaa sähkön siirtohinnat pilviin. Siten se hassaa kaupasta saadut rahat Venäjälle ja Venäjän kaasuun sidoksissa olevaan yhtiöön. Hei Suomen hallitukset, missä oli omistajan ääni?

Kuka tahansa historian tunneilla hereillä ollut olisi voinut kertoa Fortumin kovapalkkaiselle johtoryhmälle, että Venäjä tulee varmasti käyttämään energiaa aseenaan, koska se on tehnyt niin monta kertaa aikaisemminkin. Samainen virkeäkatseinen oppilas olisi voinut kertoa senkin, että siitä lähtien kun Mongolit hyökkäsivät Venäjälle 1200–luvulla ja pistivät pystyyn käsittämättömän julman miehityksen, Venäjä on tuntenut itsensä uhatuksi ja pyrkinyt siksi laajentumaan ja luomaan puskureita ympärilleen. Asian voi tarkistaa myös talvisodasta kertovista teoksista. Talvisodan perusteluthan olivat yhtä posketonta puppua kuin Ukrainaan tehdyn hyökkäyksenkin.

Monissa kodeissa palellaan tulevan talvena eikä vilu johdu siitä, etteikö osattaisi tehdä voimaloita, jotka tuottavat sähköä. Paleleminen johtuu siitä, ettei Fortumin johdossa, Euroopassa muuallakaan ja varsinkaan Saksassa luettu riittävästi historiaa. Historiankirjoista olisi kyllä helposti voinut vetää sen johtopäätöksen, ettei venäläisen kaasun varaan parane antautua.

Jokaisen ulkomaankauppaa käyvän yhtiön olisikin hyvä miettiä hallituksensa kokoonpanoa ja huolehtia siitä, että hallituksesta löytyy ainakin yksi ihminen, jolta ei vaadita tutkintoa kauppatieteistä tai tekniikasta, vaan historiasta.

päätoimittaja

Asko Virtanen

asko.virtanen@avl.fi