Tarvasjoella syvä huoli Juvanrahkan kohtalosta

0

LIETO/Tarvasjoki. –Suoasia on nyt todellakin kuultu. Lupaan, että viesti on mennyt perille. Kaupungin tehtävä on pitää huolta siitä, ettei alueelle tule toimintaa, jos se tuhoaa luontoa, vakuutti Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingi Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa viime torstaina.

Kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Ingi ja maankäyttöpäällikkö Jani Kreula saivat viestiä monenmoisista tarvasjokelaisia huolestuttavista asioista, mutta pääosan huomiosta vei Juvanrahkan tulevaisuus.

Totaalipurku Oy hakee alueelle ympäristölupaa kierrätysasemalle, jossa lupahakemuksen mukaan käsiteltäisiin jätettä enimmillään 68 090 tonnia, mikä tarkoittaa noin 1700 rekallista.

Totaalipurku toimitti jo vuonna 2020 Juvanrahkalle betonijätettä mara-menettelyn turvin, joka on paperilla hoidettava ilmoitusmenettely. Myöhemmin ely heräsi huomaamaan, että kyseessä on tosiaankin suo ja käski poistamaan jätteen. Totaalipurku valitti asiasta hallinto-oikeuteen ja poliisi ryhtyi tutkimaan mahdollista ympäristörikosta. Sekä tutkinta että oikeuskäsittely ovat edelleen kesken. Poliisi vahvistaa, että tämäntyyppinen rikos on tutkinnassa loppusuoralla ja siirtymässä syyteharkintaan.

Miten käy Paimionjoen?

Tarvasjoen keskustelutilaisuudessa ei jäänyt epäselväksi, mitä mieltä Tarvasjoella ollaan kyseisestä hankkeesta. Paikalla oli myös paimiolaisia marjanviljelijöitä, jotka ovat huolissaan Totaalipurun suunnitelmien vaikutuksesta Paimionjoen veden laatuun. Marjatilat käyttävät Paimionjoen vettä kasteluun.

–Nyt jo alueelle on kipattu jätettä ja sieltä on suora reitti Paimionjokeen. Viljelijänä tuntuu uskomattomalta, että elyltä on mennyt tällainen lupa lävitse, sanoi Paimionjoki-varressa mansikkaa ja muita erikoiskasveja viljelevä Aarni Alanne mara-menettelyyn viitaten.

Juvanrahkan pintavedet laskevat Heinojaan ja sieltä edelleen Paimionjokeen. Osa vesistä ohjautuu Vähäjokeen ja edelleen Paimionjokeen.

Yleisön puheenvuoroissa ihmeteltiin, miten suolle voidaan tuoda jätettä ja pidettiin Totaalipurun suhtautumista pohjavesiin piittaamattomana. Sitäkin ihmeteltiin, että ympäristölupahakemuksessa esitetään, että näytteenotto vedestä tehtäisiin vain kerran vuodessa.

Kysymyksellä nähtiin laajempiakin kuin vain paikallisia vaikutuksia, kun päätetään siitä, voiko suoalueelle tuoda jätettä. Monen puhujan kritiikin kärki osuikin juuri siihen, että paikka on sopimaton betonin tai muun jätteen kierrättämiselle.

Ei jätettä suolle

Elyn toiminta nähtiin vähintäänkin kyseenalaisena.

–Suo on väärä paikka tällaiselle toiminnalle. Yritys hakee ympäristölupaa, vaikka asiasta on rikostutkinta menossa, varavaltuutettu Arto Tikka ihmetteli.

Moni myös epäili, että jos yritys ajautuu konkurssiin, suolle synnytetyt ympäristöongelmat kaatuvat kunnan syliin.

Ympäristövaikutusten lisäksi myös mahdollisen kierrätyskeskuksen tulo Juvanrahkalle aiheuttaisi kymppitielle valtaisan rekkarallin ja kyseinen risteys kymppitieltä suolle on näkyvyydeltään huono. Suolle johtavan tien varrella kiinteistöjä omistavat olivat huolissaan kiinteistöjen arvon laskusta.

Totaalipurun hakema ympäristölupahakemus on Paimion kaupungin ympäristölautakunnan käsittelyssä tiistaina ensimmäinen marraskuuta. Pohjaesitys on, ettei ympäristölupaa myönnetä. Paimion on toimitettava lausuntonsa viimeistään 9.11.

Myös Liedon kunnan on määrä kertoa kantansa ympäristölupahakemukseen marraskuussa.

Kierrätysasema tarvitsi myös poikkeamisluvan yleiskaavaan, sillä nyt alue on kaavassa maanottoaluetta. Liedon hallintosäännön mukaan poikkeamislupapäätös on viranhaltijapäätös, eli käytännössä sen tekisi maankäyttöpäällikkö Jani Kreula.

Suuresta huolesta huolimatta asiassa nähtiin jopa tragikoomisia piirteitä.

–Ingiltä ja Kreulalta toivotaan nyt tiukkaa otetta, ettei pohjavesiä päästä pilaamaan. Tilannehan on kuin maalaiskomedioissa. Vain mopedilla ajava kanttori Piiparinen puuttuu, eräs illan osallistujista sanoi.