Auranmaan Viikkolehti kysyi Elisenvaaran lukiolaisilta, mitä he haluavat kysyä Auranmaan eduskuntavaaliehdokkailta. Kysymyksiä saatiin runsain mitoin. Niistä 12 karsittiin loppusuoralle.
Pyysimme alueen ehdokkaita vastaamaan 12 kysymyksestä kuuteen. Ehdokkaat saivat valita kuusi kysymystään vapaasti mielensä mukaan.
1) Mitkä ovat kolme tärkeintä arvoasi?
Tero Kanerva: Inhimillisyys, rehellisyys ja tasa-arvoisuus.
Jenni Päätalo: Yhdenvertaisuus, rauha ja luonto.
Sanna Pitkänen: Tärkeimpiä arvojani ovat koti, uskonto ja isänmaa. Niiden pohjalta on hyvä toimia yhteistyössä muiden kanssa. Kodilla ajattelen omaa yhteisöäni, kotiseutua ja seutukuntaa. Olen ollut päättämässä yhteisiä asioita jo yli 10 vuoden ajan ja edistänyt lapsiperheiden ja nuorten asioita MLL:n paikallisyhdistyksessä. Uskonto on kautta aikojen vaikuttanut yhteiskuntamme lainsäädäntöön ja kulttuuriin, minkä lisäksi se on monelle meistä iso henkinen voimavara. Seurakunnan luottamustehtävissä olen toiminut jo yli 13 vuoden ajan. Liian usein pidämme itsestään selvyytenä niitä oikeuksia ja vapauksia, joita oma isänmaa antaa meille kaikille.
Marja Kattelus: Koti, usko ja isänmaa. Kannatan perinteisiä perhearvoja. Hyvinvoivat perheet ovat yhteiskunnan tärkeä perusta. Lapsissa on meidän tulevaisuutemme. Usko on elämäni perustuskivi. Haluan toimia rehellisesti, avoimesti, enkä ole lahjottavissa. Arvostan sitä, että saamme asua Suomessa ja haluan pitää siitä kiinni, että meillä on tulevaisuudessakin itsenäinen Suomi.
Annika Saarikko: Ylisukupolvisuus, tasa-arvo ja paikallisuus. Ylisukupolvisuus tarkoittaa, että jätämme kotiseudun ja maailman paremmassa tilassa aina seuraavalle sukupolvelle. Tämän eteen koetan toimia päivittäin. Tasa-arvo taas on oikeudenmukaisuuden lähtökohta. Olemme kaikki samanarvoisia, olipa lompakon paksuus tai kodin postinumero mikä tahansa. Paikallisuus merkitsee minulle välittämistä kodista ja kotiseudusta. Jokainen Suomen kolkka on arvokas, jokaisen elämä on tärkeä. Siksi pidän tärkeänä, että kehitämme ja kannamme vastuuta koko Suomesta, myös maaseudusta.
2) Aiotko puolustaa kotimaista ruoantuotantoa ja kotimaista maataloutta?
Lauri Heikkilä: Olen puolustanut kotimaista ruuantuotantoa ja maataloutta 13-vuotiaasta lähtien. Nykyisin viljelen perikunnan maatilaa yhdessä veljeni kanssa. Vuosina 2011–2015 ollessani kansanedustaja, olin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja ja käsittelimme maatalousasioita 2–3 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa. Valitettavasti silloinen kokoomuslainen maatalousministeri Jari Koskinen ei ollut halukas välittämään valiokunnan viljelijöiden asemaan tekemiä parannusehdotuksia Brysselin suuntaan.
Olli-Pekka Aalto: Tietysti. Kotimaisen maataloustuotannon kannattavuuden parantaminen on edellytys sille, että meillä on tulevaisuudessa saatavilla puhdasta kotimaista ruokaa. Toistuvat kriisipaketit eivät ole kestävä ratkaisu tilanteen parantamiseksi, vaan kannattavuuden pitää tulla markkinoilta.
Ville Laine: Puolustan kotimaista ruuantuotantoa ja tulen tekemään työtä sen eteen, että myös pienillä tiloilla on mahdollisuus toimia niin, että ne pärjäävät taloudellisesti.
Jenni Päätalo: Kotimainen ruuantuotanto ja maatalous ovat suomalaisille elintärkeitä, joten ehdottomasti puolustan niitä. Maatalouden sisällä erilaisten tukien jakautumista tulee tarkastella oikeudenmukaisesti, ympäristöystävällisesti ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Suomalaisten maanviljelijöiden toimeentulosta ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta.
Sanna Pitkänen: Kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen vaatii työtä niin kotimaassa kuin EU:ssakin. Viljelijän asemaa ruokaketjussa pitää vahvistaa lainsäädännöllä. Suomeen tuotaville tuotteille, joita ei ole tuotettu Suomen lainsäädännön mukaisesti, pitää määrätä siitä kertova tuotemerkintä. Kunta- ja aluepäättäjänä olen peräänkuuluttanut kuntien, hyvinvointialueen ja valtion elintarvikehankinnoilta kotimaisuutta ja tätä pitää vahvistaa myös hankintalain muutoksin. Tuoteturvallisuudesta johtuvista kuluista tulee osa siirtää valtiolle (mm. salmonellavakuutukset). Tulen puolustamaan perustuslaillista omaisuuden suojaa.
Annika Saarikko: Oma ruuantuotanto on korvaamaton osa Suomea. Kriisin tai muun häiriötilanteen sattuessa on elintärkeää, että olemme mahdollisimman omavaraisia ja ruokaa riittää. Siksi aktiivisen, kotimaisen ruoantuotannon varmistaminen ja maatalouden edellytysten parantaminen on tärkeää. Maatalouden kestävä tulevaisuus edellyttää, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen hinnan tuotteistaan. Viljelijä tarvitsee enemmän tuloja ja tukea ja vähemmän hallintoa ja sääntelyä.
Marja Kattelus: Kyllä ehdottomasti. Tämä oli yksi aiheista, joka sai minut lähtemään ehdokkaaksi. Suomen tulisi olla omavarainen ruuan suhteen. Tällä hetkellä maatalous on ajettu ahdinkoon ja asialle pitäisi tehdä jotain. Uskon, että ero EU:sta olisi tärkeä askelkotimaisen ruuantuotannon ja maatalouden pelastamiseksi. Kaupan asemaan pitäisi puuttua, jotta tuottajille saataisiin reilu korvaus. Polttoaineen ja apulannan hinnat tulisi myös saada alas ja turve uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
3) Mitä aiot tehdä ilmastonmuutosta vastaan?
Jenni Päätalo: Ilmastokysymys on kansainvälinen kysymys. Suomen tulee toimia yhteistyössä muiden valtioiden kanssa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Paikallisia keinoja ovat muun muassa suorat tuet yrityksille, jotka toteuttavat vihreää siirtymää, hakkuille ekologisesti kestävät ylärajat, raideliikenteen kasvattaminen ja suurissa kaupungeissa käyttöön ruuhkamaksu, lentoverotus ja energiareformi.
Annika Saarikko: Suhtaudun ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen vakavuudella. Keskustan ydin on aina perustunut kolmen kestävyyden yhteensovittamiseen – ihmisen, luonnon ja talouden sovintoon. Keskustan johdolla tehtiin päätös irtautua kivihiilestä viime hallituskaudella. Tämä oli esimerkki isosta, vaikuttavasta ilmastotoimesta. Uskon ja luotan siihen, että suomalaisten yritysten tuottamilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa vaikuttavia päästövähennyksiä. Samalla saamme Suomeen uutta yrittäjyyttä, työtä ja vaurautta. Tätä haluan edistää.
Marja Kattelus: Luonnontieteellisesti määriteltynä ilmastomuutos tarkoittaa ilmaston luonnollisen vaihtelun ja ihmisen aiheuttaman vaikutuksen summaa. Luonnollisestikaan kukaan ei voi torjua ensin mainittua. Poliittisessa keskustelussa sanalla ilmastonmuutos tarkoitetaan vain jälkimmäistä. Näin ollen asiasta on tehty politiikan väline, jonka varjolla yritetään kontrolloida asioita ja pelotella ihmisiä. Suomen ja koko Euroopan osuudet päästöistä ovat kokonaisuuteen nähden merkityksettömät.
Sanna Pitkänen: Edistäisin Suomessa vireillä olevia energiamurrokseen liittyviä investointeja, joita on noin 15 miljardin euron edestä. Suuntaisin katsetta myös EU-tason investointeihin, joissa liikkuu vuosittain rahaa jopa 1000 miljardia vuodessa. Ne tarjoavat valtavat markkinat, joka on iso mahdollisuus myös suomalaisten yritysten osaamiselle ja innovaatioille. Kotimaisia yrityksiä tulee tukea ilmastoystävällisten tuotteiden kehityksessä ja viennissä. Edistämällä puhtaan energian omavaraisuutta voimme houkutella teollisuutta työpaikkoineen takaisin Suomeen.
Ville Laine: Tämänhetkinen ilmastohysteria perustuu täysin kusetukseen. Eli hiilidioksidista on tehty ongelma, mikä ei ole todellisuutta. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen hiilidioksidia ja kasvit tuottavat happea, kun ne kasvavat. Eli täysi huijaus menossa. Suomen päästöt ovat noin promille maailman päästöistä. Mutta luontoa pitää säästää eli meidän pitää huolehtia siitä, että esimerkiksi turhaa roskaamista emme tekisi ja yrityksille myös pitää asettaa järkevät rajat. Myös meidän pitää arvostaa kierrätystä. Käytetty on toisinaan aika hyvä.
Lauri Heikkilä: Suomen hallituksen nykyisiä ilmastotavoitteita pitää kohtuullistaa, etteivät suomalaiset veronmaksajat ja maanviljelijät joudu kohtuuttomien kustannusten maksajiksi. Tavoitteiden asettamisessa takarajaksi pitäisi ottaa suurempien EU-maiden tapaan vuosi 2050 nykyisen 2035 sijaan.
4) Miten vähentäisit Suomen velkaa?
Tero Kanerva: Suomen velkaa tulisi vähentää kohdistetuin leikkauksin. Supistaa voi muun muassa hallintokuluista (kuten kuntien ja hyvinvointialueiden hallintokuluista), ulkomaan kehitysavusta ja puoluetuista. Tukimallien tulee olla kohdennettuja (ylimääräinen lapsilisä oli rahan tuhlausta). Ei tunnin junaa eikä muita vastaavia investointeja. Koulutuksesta ja sote-palveluista ei saa leikata.
Jenni Päätalo: Koulutus ja työllisyyden suotuisa kehitys, valtion menojen oikeudenmukainen kohdentaminen, ympäristölle haitallisten yritysten tukien poistaminen, valtion tulopuolesta huolehtiminen veropohjaa tiivistämällä (ei kuitenkaan korotuksia ansiotuloverotukseen) auttavat velan taittamisessa.
Olli-Pekka Aalto: Lisää tuloja voidaan pyrkiä saamaan esimerkiksi huolehtimalla siitä, että toimintaympäristö pysyy sellaisena, että yritykset uskaltavat investoida Suomeen. Näyttää kuitenkin siltä, että pelkästään tuloja lisäämällä ei saada alijäämää kurottua umpeen, joten kannustavien toimien lisäksi joudutaan valitettavasti myös leikkaamaan menoista.
Annika Saarikko: Kasvu ja yrittäjyys ovat parhaita lääkkeitä talouden kuntoon saamiseksi. Yrittäjät luovat työpaikkoja ja toimivat näin myös kasvun moottoreina. Olen todennut, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee tehdä töitä. Näin turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Puolueeni Keskusta on sitoutunut laittamaan valtiontalouden kuntoon kahden seuraavan vaalikauden aikana niin, että jokainen suomalainen pysyy mukana. Se on massiivinen, mutta välttämätön urakka. Minusta on reilua todeta, että mitään osa-aluetta ei voi sulkea mahdollisten leikkausten ulkopuolelle. Päätöksiä on tehtävä pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä.
Lauri Heikkilä: Suomen tulevan hallituksen pitää lopettaa velaksi otettujen rahojen lahjoittaminen velkaantuneille eteläisille EU-maille ja kolmansiin maihin. Toiseksi työperäisille maahanmuuttajille pitää olla työpaikka valmiina jo ennen Suomeen ottamista, etteivät tulijat totu heti olemaan jouten työttöminä yhteiskunnan kustannuksella.
Marja Kattelus: Suomi on maksanut paljon rahaa EU:lle, siinä olisi hyvä säästökohde. Ulkomaille lähetetään Suomesta kehitysapuna miljoonia euroja, ja tämä raha pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyvinvointiin. Suomi ei saisi myöskään laittaa rahaa sotatoimien tukemiseen ulkomaille, vaan ennemmin rakentaa rauhaa!
Ville Laine: Vähentäisin Suomen velkaa siten, että ensin irtaudutaan EU:sta, koska meidän kustannuksemme johtuvat siitä. Irtautumisen jälkeen voidaan luopua esimerkiksi nykymuotoisesta kehitysyhteistyöstä, tästä tulee 1,7 miljardin säästö vuositasolla. Seuraavaksi aletaan purkaa hallintohimmeleitä ja vähennetään ylintä johtoa. Näin korjataan Suomen talous. Nyt on aika käyttää rahat siihen tarkoitukseen, miksi maksamme veroja, eli panostetaan meidän omaan infrastruktuuriimme ja palveluihimme.
5) Miten Suomen työvoimapula pitäisi ratkaista?
Sanna Pitkänen: Työvoimapalveluita kehittämällä ja työelämään osallistumista joustavoittamalla, jotta myös osatyökykyisillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Työssä jaksamista ja jatkuvaa oppimista olisi tuettava. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista kehittämällä voidaan nopeuttaa alanvaihtoa ja uudelleen kouluttautumista. Paikallinen sopiminen tulee mahdollistaa myös järjestäytymättömille, yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille. Työn verotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa.
Olli-Pekka Aalto: Lyhyellä aikavälillä ainakin osittainen ratkaisu voi löytyä työperäisestä maahanmuutosta. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä enemmän talouteen ja työvoiman saatavuuteen liittyviin kysymyksiin tulee elementtejä tämän päivän koulutus- ja perhepolitiikasta.
Jenni Päätalo: Suomessa tulee kouluttaa ihmisiä aloille, joilla on työvoimapula. Palkka, työskentelyolosuhteet ja joustot ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä, kun kilpaillaan työntekijöistä. Teknologiaa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Työikäiset ja -kykyiset ihmiset on saatava töihin. Maahan muuttaneiden kielitaitoa on vahvistettava jatkuvasti eri oppilaitosten yhteistyöllä.
Lauri Heikkilä: Ensimmäisen keinon työvoimapulan ratkaisemiseksi pitäisi olla suomalaisten työttömien lyhyt täsmäkurssitus suoraan uuteen työtehtävään. Kurssilaisen soveltuvuus uuteen työtehtävään tulisi pyrkiä varmistamaan jo ennen valintaa kurssille, jotta työllisyyskurssien vaikuttavuus paranisi.
6) Pitäisikö Suomen liittyä Natoon ilman Ruotsia?
Ville Laine: Mielestäni Suomen ei pidä liittyä Natoon missään olosuhteissa. Mikäli Vapauden liitto pystyy vaikuttamaan tähän, niin tulemme vetämään pois Natoon liittymisen. Tällä hetkellä suurvallat käyvät sotaa ja mielestäni meidän pitää pysyä erossa siitä. Puolueeton Suomi on paras Suomi.
Tero Kanerva: Mielestäni Suomi ei voi odottaa Ruotsia, vaan meidän liityttävä ilman Ruotsiakin.
Olli-Pekka Aalto: Kyllä, vaikka se ei olekaan mikään ideaali tilanne.
Marja Kattelus: Suomen ei pitäisi liittyä Natoon ilman Ruotsia, eikä Ruotsin kanssa. Suomen tulisi pysyä puolueettomana, sillä muutoin kohtalomme voi olla sama kuin Ukrainalla. Nato on Venäjälle kuin punainen liina härälle. En missään tapauksessa halua, että Suomeen tuodaan Naton ydinaseita. Naton myötä Suomesta tulee astinlauta Venäjän ja Amerikan väliseen valtataisteluun. Naton viides artikla ei edes täysin takaa sitä, että saisimme apua sotatilanteessa. Jos Nato alkaa kerätä jäsenmaistaan armeijaa, joutuvatko sitten miehemme lähtemään taisteluihin myös muihin Nato-maihin? Nato ei tuo meille rauhaa, vaan sotaa.
7) Mitä mieltä olet pakkoruotsista?
Olli-Pekka Aalto: Suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jotta pystymme paremmin ymmärtämään toisiamme, on hyvä osata toistakin kotimaista edes jollain tavalla. Vaikkei ruotsi ollut minullekaan mitenkään helppo kieli oppia, on siitä silti ollut toisinaan hyötyä.
Tero Kanerva: Pakkoruotsin voisi lopettaa. Kieltenopetuksen voisi painottaa muihin kansainvälisiin kieliin.
Lauri Heikkilä: Kaksikielisissä rannikkokunnissa koulussa tapahtuva ruotsin kielen opetus voi parantaa merkittävästi koulusta valmistuneen nuoren työllistymismahdollisuuksia.
8) Mitä mieltä olet uudistetusta translaista?
Marja Kattelus: Se päätös tulisi kumota. Jumala loi miehen ja naisen. Biologisesti muita sukupuolia ei ole. Seksuaalisia suuntautumisia sen sijaan on enemmänkin, mutta niitä varten ei tarvittaisi tämän tyyppistä lakimuutosta. On todella hulluutta, että vuoden välein pystyy vaihtamaan sukupuolta. Uusi translaki on todellinen uhka naisten kilpaurheilulle, koska miehet monesti ihan luonnostaan pärjäävät naisia paremmin monessa lajissa. Uusi translaki altistaa monenlaiselle hyväksikäytölle esimerkiksi pukukopeissa ja uimahalleissa.
Ville Laine: Translaki on täysin järjetön. Mielestäni ihmiset saavat olla mitä haluavat, mutta se on väärin, että meitä ideologisesti johdatellaan johonkin suuntaan. Mielestäni miehillä ja naisilla pitää olla oikeus mennä WC- ja suihkutiloihin niin, että siellä ei tule vastakkaista sukupuolta vastaan.
9) Mitkä ovat kolme suosikkipuoluettasi, kun omaa ei saa laskea mukaan?
Annika Saarikko: Politiikassa ja päätöksenteossa ei pärjää ilman yhteistyötä. Olen ylpeä siitä, että puolueeni Keskusta on kyennyt ja kykenee yhteistyöhön eri puolueiden kanssa. Suomi tarvitse jatkossakin ratkaisuhakuista keskivoimaa. Kokoomuksen kanssa olemme usein löytäneet yhteiset näkökannat yrittäjyysteemassa, kristillisdemokraattien kanssa meitä yhdistää perhepolitiikka ja RKP:n kanssa ajattelemme samalla tavalla monissa maa- ja metsätalouteen liittyvissä asioissa.
Olli-Pekka Aalto: Kokoomus, kristillisdemokraatit ja RKP.
10) Pitäisikö kannabis laillistaa? Perustele kantasi.
Tero Kanerva: Kannabis on edelleen Suomessa laitonta ja sen tuomat muut riskit ovat suuret, kuten esimerkiksi kannabispsykoosi. Lääkinnälliseen käyttöön lääkärin määräämänä suosittelen, mutta en kannata viihdekäytön laillistamista.
11) Mitä mieltä olet opiskelijoiden asumistuen pienentämisestä?
Lauri Heikkilä: Viime vuonna inflaatio on ollut maassamme niin suuri, että nyt ei ole oikea aika opiskelijoiden asumistuen pienentämiseen, koska opiskelijoiden elinkustannukset ovat muutenkin nousseet kohtuuttomasti.
Tero Kanerva: En ole opiskelijoiden asumistuen pienentämisen kannalla. Asumistukea pienentämällä emme mahdollista kaikkien tasavertaista mahdollisuutta opiskeluun.
Sanna Pitkänen: Opiskelijoiden asumistuki on nyt kohtuullisella tasolla. Sitä ei saa pienentää, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus päästä opiskelemaan oman kiinnostuksensa mukaan. Muiden asumistukea nauttivien ryhmien osalta kohdentaisin tuetut vuokra-asunnot niitä eniten tarvitseville ja vahvistaisin eri alueiden välistä yhteistyöstä niin, että maaseudun edullinen asumisympäristö houkuttelisi perheitä nykyistä enemmän.
12) Miten edistäisit nuorten hyvinvointia?
Jenni Päätalo: Lasten ja nuorten hyvinvointi on muiden asioiden ohella erittäin tärkeä asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorille on turvattava yhtäläiset, oman maun mukaiset harrastusmahdollisuudet, mahdollisuuksia osallistua julkiseen, järjestö- ja vapaa-ajan toimintaan, kouluissa on oltava tarjolla apua erilaisiin nuorten kohtaamiin ongelmiin ja opintojen sujuvuus on varmistettava.
Ville Laine: Nuorten hyvinvointi paranee, kun saadaan rakennettua yhteiskunta sellaiseksi, että se antaa uskoa tulevaan.
Sanna Pitkänen: Perusta nuorten hyvinvoinnille rakennetaan perheissä. Lasten ja perheiden palveluja tulee kehittää lapsi- ja perhelähtöisiksi kokonaisuuksiksi, joissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Oppilas- ja opiskeluhuollon lähipalvelut on turvattava ja niiden järjestäminen tulisi palauttaa kuntien tehtäväksi. Yhdistysten resurssit tulee turvata, jotta mahdollisimman monella nuorella olisi mahdollisuus harrastaa ja kokea onnistumisen tunteita yhdessä muiden kanssa.
Annika Saarikko: Nuorten käsissä lepää tulevaisuus ja siksi meidän tulee varmistaa, että jokainen nuori kokee olevansa osa yhteisöä ja yhteiskuntaa. Nuorten polulla pysymistä vahvistetaan riittävällä oppilashuollon ja opintojen ohjauksen resursseilla sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluilla. Keskusta puolustaa koko maan kattavaa kouluverkkoa – olipa kyseessä toinen aste tai korkeakoulu. Olemme myös esittäneet jatko-opintojen ensikertalaiskiintiöstä luopumista. Se ei ole osoittautunut toimivaksi ja on päinvastoin lisännyt nuorten paineita entisestään.
FAKTA
Kyselyyn vastasivat
marttilalainen Olli-Pekka Aalto (kesk.)
marttilalainen Lauri Heikkilä (ps.)
pöytyläinen Tero Kanerva (liik.)
koskelainen Marja Kattelus (vkk.)
oripääläinen Ville Laine (vl.)
pöytyäläinen Sanna Pitkänen (kok.)
auralainen Jenni Päätalo (vas.)
oripääläinen Annika Saarikko (kesk.)
Valta kuuluu kansalle -puolueen pöytyäläistä Hannu Voimasta ei tavoitettu.
Kysely toteutettiin sähköpostitse.