PÖYTYÄ. Kolkkisten tuulipuisto Oy:tä luotsaava Aki Saarela kertoi voimalakaavailuistaan tiedotustilaisuudessa Lukontalolla viime torstaina. Yrittäjä haluaa varhaisella esiintulollaan haistella maanomistajien sekä kuntalaisten mielipiteitä.
Saarela käytti esimerkkinä Halikkoon, perheensä maille rakennettua kahta tuulivoimalaa. Hänen vanhempansa asuvat 400 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta ja seuraavaan on matkaa kaksi kilometriä.
Kahdeksan vuoden kokemuksen perusteella kummastakaan myllystä ei ole Saarelan mukaan ollut asuinmukavuutta haittaavaa häiriötä.
Minimietäisyys kiinnosti
Kuulijakunta vaati tietää, kuinka lähelle asutusta Kolkkisten voimalat voidaan rakentaa. Saarela selitti, että melualueen pitää olla riittävä, mikä tarkoittaa 40 desibelin rajaa.
Melutasoa kuvaavaa lukua ei voi hänen mukaansa muuttaa noin vain metreiksi, sillä äänen eteneminen riippuu maastosta ja lisäksi eri voimalat tuottavat erilaista ääntä.
Kolkkisten valttikortiksi Saarela nosti maakuntakaavassa näkyvän laajahkon, lähes asumattoman alueen. Koskematonta se ei kuitenkaan ole. Sijoitetaan tuulimyllyt miten tahansa, etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on parin kilometrin luokkaa.
– Matka on riittävä melumallinnukseen perustuen, Saarela korosti.
Yleisöstä kysyttiin, voitaisiinko Pöytyällä rakentaa tuulivoimala 400 metrin päähän asuintalosta ja millainen on kunnan kanta tuulipuistohankkeisiin.
Aluearkkitehti Olli-Pekka Hannu tuumasi mainitun etäisyyden liian lyhyeksi ja sanoi minimin olevan ainakin kilometri. Kunnanjohtaja Mika Joki vastasi kantatiedusteluun todeten, että tuulipuistoja tarkastellaan hankekohtaisesti kaavoituksen kautta.
Marssijärjestys mietityttää
Kolkkislainen Juha Kaukoranta kritisoi hankkeen marssijärjestystä. Hänen mielestään ensin tulisi tehdä laskelmat, millaista haittaa tuulipuistosta on ja vasta sitten yhtiö pitäisi päästää tekemään maanvuokrasopimuksia.
Kaukoranta muistutti, että maata vuokranneista tahoista tulee helposti tuulipuiston kannattajia, sillä ne saavat maa-alasta kelpo korvauksen ja toki myös kunta saisi puistosta kiinteistöverotuloja.
– Voimalayhtiöllä on oltava maanvuokrasopimukset tehtynä ennen kaavoituksen aloittamista, joten tuulipuistolle on pedattu vahva tuki ennen kuin kuntalaiset voivat sanoa sanansa kaavoittajalle, Kaukoranta perusteli.
Hän sai osakseen hyväksyvää nyökyttelyä toteamalla, että kuulonsa luultavasti heikkenisi samassa suhteessa kuin pöytään lyötävä rahamäärä kasvaisi, mutta hankkeen ulkopuolelle jäävät naapurit olisivat todennäköisesti eri mieltä.
Olli-Pekka Hannu ja Mika Joki vakuuttivat kuntalaisten sanalla olevan merkittävä painoarvo kaavoituksessa.
Siirtolinjat ja niistä maksettavat korvaukset kiinnostivat Kaukorantaa. Aki Saarela kertoi, että siirtolinjoihin tarvittavat alueet on tarkoitus vuokrata eikä pakkolunastaa.
Jatkossakin saa metsästää
Kolkkislaisia huoletti myös se, millaisia liikkumisrajoituksia tuulimyllyt toisivat tutuille salomaille. Aki Saarela vastasi, että aivan myllyjen juurelle rakennettaisiin suoja-aita.
Sen sijaan kulkurajoituksia ei ole luvassa. Esimerkiksi metsästys on jatkossakin sallittua, kunhan erämiehet eivät ammu myllyjen lapoja.
Voimaloiden korkeudeksi Saarela arvioi 250–280 metriä, josta tornin osuus on 165–180 metriä. Vihreiden kunnanvaltuutettu Karri Kinisjärvi halusi kuulla arkkitehdin kannan, miten voimalat sopivat viljelymaisemaan.
Olli-Pekka Hannun mukaan Kolkkisten voimalat olisivat näillä näkymin kansallismaiseman arvoalueen ulkopuolella, minkä puolesta niiden rakentamiselle ei ole estettä.
Harala muistutti meluhaitasta
Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Farid Harala käytti useita puheenvuoroja muistuttaen, kuinka Marttilan Verhonkulman tuulivoimalat tuottavat hänen kotiinsa tiettyjen sääolojen vallitessa häiriötä, vaikka etäisyys niihin on 3–5 kilometriä.
Haralan mukaan voimaloiden aiheuttama melu vie yöunet ja saa korvat tinnittämään. Hän kertoo äänen olevan niin matala, että sitä on mahdotonta todeta esimerkiksi kännykän desibelimittarilla.
Voimaloista saatavat kiinteistöverotuotot ovat Haralan mielestä kuntamittakaavassa niin pieniä, etteivät ne riitä kompensoimaan viihtyvyyden vähenemistä ja mahdollista kiinteistöjen arvonlaskua.
Monta mutkaa matkassa
Jos Kolkkisten tuulipuistolle ei ilmene esimerkiksi maanpuolustuksellisia tai luonnonsuojelullisia esteitä, Aki Saarelan yhtiö pyrkii tekemään maanvuokrasopimuksia.
Kun ne on solmittu, tarvitaan vielä puolustusvoimien ja mahdollisesti ELY-keskuksen lausunnot. Tämän jälkeen Kolkkisten tuulipuisto voi tehdä kaavoitusaloitteen Pöytyän kunnalle.
Kaavaprosessi kestää 1–3 vuotta. Kaavan vahvistuttua jokainen tuulimylly tarvitsee vielä yksilökohtaisen rakennusluvan.
Aki Saarela sanoo rahkeittensa riittävän luvitusprosessin loppuun, mutta sitten hän myy hankkeen taholle, joka rakentaa tuulipuiston.
– Maanomistajien on mahdollista vaikuttaa siihen, kuka puiston lopulta tekee ja kuka sen saa, hän sanoo.
Itse voimaloiden rakentaminen kestää 1,5–2 vuotta.
Juttua on korjattu 7.3. kello 14.30. Alkuperäisessä jutussa oli virhe: Farid Harala ei kertonut voimaloiden melun olevan taajuusalueella, jota ei pysty kännykällä äänittämään, vaan Harala totesi, että kännykän desibelimittarilla melua on mahdotonta todeta, koska ääni on niin matala.
