PÖYTYÄ / Riihikoski. Suomen luonnonsuojeluliitto on torjunut jättiputkea Varsinais-Suomessa 12 kunnan alueella vuodesta 2019 lähtien ja nyt vieraslajien torjuntahanke VieKas LIFE pyörii viimeistä kesää. Maastotyön koordinaattori Lotta Hollmén pelkää hyötyjen jäävän pitkällä tähtäimellä vähäisiksi, ellei työlle löydy jatkajaa. Viime kädessä vieraslajien torjuntavastuu on maanomistajilla.
Hollmén kehottaa muistamaan, ettei jättiputki ole mikä tahansa kasvi, vaan se on erittäin haitallinen niin ihmisille kuin kasveillekin. Kaiken kukkuraksi se leviää tehokkaasti.
Jos jättiputken kasvinestettä pääsee iholle, se voi yhdessä auringonvalon kanssa synnyttää vakavia kemiallisia palovammoja. Yleensä rakkulat parantuvat hiljalleen, mutta iholle voi jäädä pysyviä jälkiä. Herkille ihmisille pelkkä oleskelu jättiputken lähellä voi aiheuttaa hengenahdistusta ja allergisia oireita.
– Pelkästä lehden hipaisusta saattaa saada iho-oireita ja hyvällä kasvupaikalla oleva jättiputki voi ruiskauttaa nestettä, kun sen varren taittaa. Torjuntatyössä onkin tarpeen käyttää käsivarret suojaavia vedenpitäviä hansikkaita, kasvovisiiriä ja pitkähihaista sekä -lahkeista vaatetusta. Jotkut suosittelevat sadevaatteita, torjuntatiimiin kuuluva Siiri Nyrhilä sanoo.
Muille kasveille ei jää sijaa
Viime maanantaina luonnonsuojeluliiton torjuntatiimi kävi hävittämään Riihikosken Krotinnotkossa havaittuja jättiputkia. Kasvusto on tiettävästi Auranmaan suurimpia.
Lotta Hollménin mukaan kasvupaikka Krotinnotkossa on jättiputken kannalta otollinen. Vaikka läheltä kulkee luontopolku, ojan tuntumassa kasvavia jättiputkia on vaikea havaita. Lisäksi virtaava vesi auttaa jättiputkia levittämään siemeniään.
– Jättiputket olisi hyvä hävittää, ennen kuin ne ehtivät kukkia. Kukkiva jättiputki tuottaa keskimäärin 20 000 siementä, Hollmén neuvoo.
Parhaille kasvupaikoille muodostuu ajan saatossa jättiputkimetsiä, jotka tukahduttavat lähes kaiken muun kasvillisuuden. Krotinnotkossakin on havaittavissa, ettei kookkaimpien jättiputkien alla kasva juuri mitään.
Torjunta onnistuu lapiolla
Nimensä jättiputki on saanut ulkomuodostaan. Sitä tuotiin Suomeen 1800-luvun lopulla, jotta puutarhoihin saatiin näyttävä koristekasvi.
Korkeimmat torjuntatiimin jäsenten havaitsemat jättiputket ovat olleet kolmimetrisiä. Kookkain Riihikosken Krotinnotkossa kasvanut jättiputki oli parimetrinen.
Vaikka kasvi on suuri, sen pääjuuri on helposti kaivettavissa. Torjuntatiimin toinen maastotyön koordinaattori Katarina Pessa neuvoo käyttämään torjuntatöissä tavallista pistolapiota.
– Pääjuuresta tulee pyrkiä poistamaan suurin osa. Ei haittaa, vaikka vähäisiä juuren palasia jäisi maahan. Jättiputki ei yleensä lähde kasvamaan niistä, Pessa kertoo.
Ensimmäisen vuoden jättiputken taimia voi poistaa juurineen käsin kitkemällä. Toistuva niittäminen estää kasvia yhteyttämästä ja keräämästä ravintoa, mikä heikentää hiljalleen sen elinvoimaa. Koska jättiputket lisääntyvät vain siemenestä, pelkällä kukintojen poistolla voi olla tehokas vaikutus kasvustoon. Katkaisemalla kukinto oikeaan aikaan estetään uusien siementen kehittyminen ja variseminen maahan.
– Suomen yleisin jättiputki, kaukasianjättiputki, kuolee kerran kukittuaan, joten kukintojen oikea-aikaisen poiston jälkeen kyseinen yksilö ei enää kuki uudestaan, Lotta Hollmén tarkentaa.
Jatkoseuranta on tarpeen
Kevät ja alkukesä ovat parhaita aikoja torjua jättiputkea. Silloin ne erottuvat helposti muiden kasvien seasta. Katarina Pessa neuvoo tekemään kitkemispaikalle muutaman tarkastuskäynnin myöhemmin kesällä, sillä sinne on saattanut itää uusia jättiputkia.
Torjuntatiimi pussittaa keräämiensä jättiputkien juuret ja kukinnot kaksinkertaisiin muovipusseihin, jotka se toimittaa Topinojan jätekeskukseen. Topinojalla otetaan maksutta vastaan haitallisista vieraslajeista syntynyttä kasvijätettä. Vähäiset määrät jättiputkea voi hävittää huolellisesti pussitettuna muun polttokelpoisen jätteen mukana.
Torjuntatiimin jäsenet toivovat saavansa jättiputkihavaintoja tehneiltä maanomistajilta yhteydenottoja, jotta heitä ehditään evästää torjuntatoimissa, kun torjuntahanke on vielä toiminnassa.
Neuvoja jättiputken torjuntaan voi kysyä lähettämällä sähköpostia Lotta Hollménille (lotta.hollmen@sll.fi) tai Katarina Pessalle (katarina.pessa@sll.fi). Jättiputken torjuntahankkeessa ovat mukana: Aura, Koski, Marttila, Pöytyä, Lieto, Loimaa, Paimio, Laitila, Masku, Mynämäki, Naantali ja Raisio.
Jättiputki
Varsi on jopa 10 cm paksu ja karvainen.
Voivat kasvaa yli 3-metrisiksi ja rehevillä paikoilla 5-metrisiksi.
Kaukasian- ja armenianjättiputket ovat yksivartisia ja niiden varressa on punaisia tai punaruskeita laikkuja.
Persianjättiputki on monivartinen ja varsi on tavallisesti erityisesti alaosastaan täysin violetti tai punaisenruskea.
Jättiputkien torjunnan kannalta ei ole välttämätöntä tunnistaa jättiputkia lajilleen.
Tunnistukseen voi käyttää apuna kännykkään ladattavaa iNaturalist-sovellusta.
Jättiputkihavainnoista on hyvä tehdä ilmoitus vieraslajit.fi-sivustolla tai iNaturalist-sovelluksella.
Havainnot kannattaa ilmoittaa
Kuka tahansa voi auttaa vieraslajihaittojen vähentämisessä. On hyvä opetella tunnistamaan jättiputki sekä muita haitallisia vieraslajeja ja ilmoittaa niistä Vieraslajit.fi-sivustolla tai iNaturalist-sovelluksella. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan erityisen tärkeä on ilmoittaa havainnoista, jotka uhkaavat luontoarvoiltaan merkittäviä eliympäristöjä ja alueita. Esimerkiksi suojelualueilta tai niiden läheisyydestä tehdyt havainnot ovat tärkeitä.
