Hakkapeliittapitäjä Tammelassa kävellään lauantaina rautakankikävelyn MM-kisat. Kuten lajin nimestä voi päätellä, tarjolla on sauvakävelyn tuhdimpi muoto.
Kävelysauvojen sijasta kilpaveikkojen ja -siskojen kätösissä ovat 6,5-kiloiset rautakanget ja jaloissa puolitoista kiloa painavat turvasaappaat. Ihan asianmukainen kenttävarustus, kun kerran Mustialan maanviljelysopiston perinteisissä nurkissa kävelyt käydään.
Kymmentä tuhatta kilpa-askelta ei kuitenkaan tarvitse ottaa, sillä kolmihenkisin joukkuein käytävässä viestikisassa saapastellaan 125 metrin sprinttimatka.
Eipä siinä sen kummempaa. Kunhan pistelee rivakasti menemään kuin reipas renki sarkaojapellolla, eikä isommin huitele kilpakavereita. Kävely on kuitenkin pidettävä kävelynä, juoksuksi ei sovi pistää.
Kuinka ollakaan, juuri viikko sitten tuli käydyksi kotiseuturetkellä Tammelan ylängöllä: Liesjärven kansallispuistossa, Marskin majalla ja Saaren kansanpuistossa. Marskin maja seisoo Lopen puolella, mutta yhtä ja samaa karuksi kutsuttua ylänköä se on. Kangasmetsää ja somaa järvimaisemaa.
Tammelan Torronsuon kansallispuiston hyväkuntoiset pitkospuut tepasteltiin jo aiemmalla reissulla.
Saaren kansanpuistossa sijaitsee kotiseututalo Lounais-Hämeen Pirtti, jonka jykevää hirsiseinää koristanut Yläneen kirkkoa esittävä maalaus pisti heti satunnaisen matkailijan silmään.
Yläne ei ole tiettävästi sentään koskaan kuulunut historialliseen Hämeeseen, mutta mikä ettei: kyllähän niin sopusuhtaisen kirkon kuva komistaa erinomaisesti myös perihämäläistä kotiseututaloa.
Taulun tarkempi tarkastelu paljasti tavanomaisen pikkuvirheen. Sattuuhan sitä tässä epätäydellisessä maailmassa. Taideteoksen vieressä olevaan lappuseen oli kirjattu taulun nimeksi Ylänne kirkko.
Ylänne on tosiaan kylä Kanta-Hämeessä, vanhassa Lammin pitäjässä, joka nykymaailman aikaan kuuluu Hämeenlinnan kaupunkiin. Onko kuntaliitos ollut Lammille onneksi ja autuudeksi, sitä pitää kysyä lammilaisilta.
Kirkkoa Lammin Ylänteen kylässä ei kaiketi ole, ei ainakaan Yläneen puukirkon täydellistä kaksoiskappaletta.
Lammilla on toki kirkko keskellä kirkonkylää, eikä mikä tahansa vähäinen pyhättö olekaan vaan keskiaikainen harmaakivikirkko noin vuodelta 1500. Kirkko paloi pahan kerran sisällissodan jälkimainingeissa, mutteivät hämäläiset siinä kauan hidastelleet vaan rakensivat kirkon nopeasti uudelleen entistä ehommaksi.
toimittaja evp.
Jorma Kaarto
jtkaarto@gmail.com