Aurinkosähkön saa jakaa naapurusten kesken – Tuore lainsäädäntö kannustaa taloyhtiöitä uusiin energiaratkaisuihin

0
Turun AMK:n Aleksi Heinonen sekä Marttilan kunnan rakennus- ja kiinteistöpäällikkö Jarkko Vihtonen pohtivat, miten aurinkoenergiaa voitaisiin hyödyntää Riihelänrannan ja Riihelänhovin rivitalokiinteistöillä.

MARTTILA. Valonia ja Turun AMK ovat käynnistäneet Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeen, jonka puitteissa ne etsivät taloyhtiöitä pilottikohteiksi aurinkosähköratkaisuihin. Projektipäällikkö Aleksi Heinonen ja Valonian energia-asiantuntija Liisa Harjula kävivät selvittämässä Marttilan kunnan kiinnostusta lähteä mukaan.

Hankkeen kannalta keskeisessä roolissa on vuonna 2022 voimaan tullut lainsäädäntö. Sen myötä taloyhtiöt voivat muodostaa energiayhteisöjä ja jakaa esimerkiksi aurinkovoimalalla tuotettua sähköä asuntoihin.

Aiemmin yhteisen voimalan tuottamaa sähköä sai käyttää ainoastaan yleiseen valaistukseen, kiertovesipumppujen pyörittämiseen sekä muuhun kiinteistösähkön kulutukseen, joka on yleensä hyvin pientä verrattuna kiinteistön kokonaiskulutukseen.

– Kun voimala voidaan mitoittaa usean asunnon sähkökulutukselle, siitä saadaan suurempi ja kannattavampi, Aleksi Heinonen kertoo.

Marttilan kannalta kiinnostava hanke

Marttilan rakennus- ja kiinteistöpäällikkö Jarkko Vihtonen esitteli vieraille kunnan omistamia Riihelänrannan ja Riihelänhovin rivitalokiinteistöjä, jotka molemmat lämpiävät öljyllä. Niiden uudeksi lämmitysjärjestelmäksi on mietitty ilma–vesilämpöpumppuja, pellettijärjestelmää tai maalämpöä.

Vihtonen totesi energiamurroshankkeen olevan kunnan kannalta siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että aurinkosähkön hyödyntäminen tukisi kunnan hiljattain hyväksyttyä ilmasto-ohjelmaa.

Aleksi Heinonen tuumasi Riihelänrannan ja Riihelänhovin katonlappeiden osoittavan sopiviin suuntiin ja kattojen olevan kunnossa, mikä puoltaa aurinkopaneelien asentamista. Aurinkoenergia olisi hänen mielestä pohdinnanarvoista, jos taloyhtiöihin päätetään asentaa lämpöpumppuja hyödyntävä lämmitysjärjestelmä.

– Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmä ja maalämpö sopivat yhteen, sillä maalämmön lämpöpumppu haukkaa sähköä joka kerta, kun lämpöä halutaan tuottaa, Aleksi Heinonen selittää.

Aurinkoenergian heikkoutena on, että lämmityskausi alkaa päivien lyhetessä eikä aurinko aina paista, kun lämpöä tarvitaan.

– Marras-, joulu- ja tammikuu ovat mustia kuukausia, mutta helmikuusta alkaen valoa alkaa olla tarjolla ja lisäksi lämmintä käyttövettä tarvitaan ympäri vuoden, Heinonen lisää.

Ensin kartoitus, sitten seuranta

Jos esimerkiksi Marttilan kunta päättää osallistua vuokrarivitaloineen Valonian ja Turun AMK:n hankkeeseen, hankkeen asiantuntijat selvittävät kiinteistöjen lähtötiedot ja esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden tarpeen.

Kun lähtötiedot on saatu, selvitetään simuloimalla sopiva koko voimalalle. Se taas helpottaa kiinteistönomistajan päätöksentekoa.

Valonia ja Turun AMK odottavat saavansa piloteista voimaloiden hankintaan, asennukseen ja käyttöön liittyvää käytännön kokemusta.

Liisa Harjula kannustaa ottamaan häneen yhteyttä, jos Auranmaalla on Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeeseen mieliviä taloyhtiöitä. Osallistuminen vaatii vaivannäköä, mutta vastineeksi taloyhtiöt saavat puolueettomat laskelmat, apua hankintaprosessiin, asennustyön laadun varmistamiseen sekä järjestelmän toiminnan seuraamiseen.

Taloyhtiöiden energiamurros -hanke päättyy keväällä 2026. Hankkeesta saa lisätietoja verkkosivulta www.valonia.fi/temu tai lähettämällä sähköpostia Liisa Harjulalle osoitteeseen liisa.harjula@valonia.fi