Nimpparisankari: Paavolla on juuret omassa maassa

0
Paavo Ketola sai nimensä täyskaima-isoisältään.

PÖYTYÄ/Kyrö. Torstaina 25. tammikuuta vietetään Paavon, Paulin, Pauluksen ja Paavalin nimipäivää. Paavo on vanhimpia edelleen käytössä olevia suomalaisia nimiä. Varhaisin maininta löytyy asiakirjasta 1300-luvulta.

Kyrössä asuvalle Paavo Ketolalle maistuu juhlan kunniaksi kermakakku, jos sellainen tulee tehdyksi. Hän on nimeensä tyytyväinen, vaikka nimipäivä ei niin merkityksellinen olekaan. Ketola sai nimensä isoisänsä Paavo Ketolan (1888–1963) mukaan. Isoisä oli perustamassa Auranmaan Viikkolehteä vuonna 1926 ja toimi päätoimittajanakin. Hän oli toimelias mies, joka jo nuorena poikana kirjoitti mielipidekirjoituksia maakunnan lehtiin.

Paavo Ketola ei isoisäänsä juuri muista, koska oli tämän kuollessa vain muutaman vuoden vanha.

–Hyvä että nimi kulkee suvussa, hän sanoo.

Ketolalla on juuret lujasti omassa maassa. Hän toimii isoisänsä jäljissä puutarha-alalla ja aloitti tomaatin kasvihuoneviljelyn vuonna 1987.

–Olen ollut pidempään poissa täältä vain armeijan ja puutarha-alan opintojen takia, ja puolitoista vuotta olin Paraisilla töissä tomaattiviljelmällä ja puoli vuotta Norjassa.

Kun Ketola haki keväällä 1983 puutarha-alan harjoittelupaikkaa Naantalin Kultarannasta, presidentin kesäasunnosta, silloinen ylipuutarhuri Paavo Korventausta totesi, että nyt on niin hyvä nimi, että otetaan.

–Töissä oli Paavo esimiehenä ja minä oli Paavo kakkonen, Ketola kertoo.

–Kun ministerit kävivät Kultarannassa, ja Väyrynen oli ministeri, niin häntä sanoivat sitten Paavo kolmoseksi.

Suosituimmillaan Paavo-nimi on ollut 1940-luvulla. Suosio johtui sota-aikana esillä pidetyn Runebergin runon Saarijärven Paavosta, joka varautui tulevaan, auttoi huonommin pärjännyttä, eikä lannistunut vaikeuksissa.

Nimi on muunnos Raamatun Paavalista. Paavali oli aikaansaapa lähetyssaarnaaja, joka matkusteli ja perusti seurakuntia Välimeren itärannoille ja kirjoitti pitkiä kirjeitä asukkaille. Paavalin kirjoitukset muokkasivat kristinuskon sellaiseksi kuin sen nykyisin tunnemme.

Kansanperinteessä Paavon päivä on ollut tärkeä: talvi on puolessa välissä. Paavo Ketola aloittaakin nimipäivänsä aikoihin puutarhatyöt. On aika istuttaa tomaatintaimet.

Viikkolehti esittelee kerran kuukaudessa julkaistavalla Nimpparisankari-palstalla Auranmaalla asuvan tai vaikuttavan nimipäivän viettäjän ja hänen nimensä taustan.