14MARTTILA. Kun Jarkko Palmroos osti Honda Civicin Nettiautosta vuonna 2015, se oli osiksi purettu kunnostusprojekti. Ruoste kukki siellä täällä ja eniten korjattavaa löytyi pohjasta. Palmroos ynnää hitsanneensa viitisenkymmentä paikkaa.
Vaikka Civic oli vielä 1990-luvun alussa yleinen näky Suomen teillä, nykyään siihen ei tahdo saada varaosia. Palmroos ratkaisi ongelman hankkimalla kaksi heikkokuntoista yksilöä osiksi. Yhden katon päällä oli hypitty ja ikkunat rikottu. Toinen oli vieläkin ruosteisempi kuin Palmroosin tallissa ennestään ollut projekti.
– En ole ollut japanilaisten autojen ylin ystävä, mutta äidilläni oli vuosia sitten Civic. Siitä jäi kytemään ajatus, että sellainen olisi joskus kiva saada itsellekin, Palmroos kertoo.
Öljykriisi nosti Civicin suosioon
Vuonna 1972 ensi kertaa esitelty Civic yhdisteli Hondan siihenastisten autojen hyviä puolia. Pikkuruisesta N-sarjasta otettiin ketteryys ja Nissan Bluebirdin kanssa samaan kokoluokkaan kuuluneesta 1300-sarjasta hyödynnettiin sivistynyt varustelutaso niin tekniikan kuin sisustuksenkin osalta.
Parhaaksi Civicin myynninedistäjäksi osoittautui 1973 öljykriisi. Uusi pikkuauto kulutti maantieajossa vain 5,9 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä ja silti sen ajo-ominaisuudet olivat miellyttävät ja varustelutaso tyydyttävä verrattuna pykälää suurempiin autoihin.
Lupaavan alun jälkeen Civicin menestys oli tyssätä maantiesuolaan ja ruosteeseen. Yhdysvalloissa Honda joutui korjaamaan lähes miljoona Civiciä, kun niihin ilmaantui huomattavia korroosiovaurioita alle kolmen vuoden iässä.
Osia Australiasta asti
Marttilalainen Jarkko Palmroos asetti tavoitteekseen rakentaa Civicistä siisti kokonaisuus. Esimerkiksi sisustukseen hän valitsi kolmen yksilön parhaat palat. Keinonahkapinnat hän käsitteli nahanhoitoaineella ja kangaspinnat kävivät pesussa.
– Auton jokainen osa on käyty läpi ja ehostettu, Palmroos kertoo.
Kaukaisin varaosa, tuulilasin kromilista, tuli Marttilaan Australian Sydneystä. Siellä olevasta vanhojen Hondien osiin keskittyvästä yrityksestä Palmroos aikoo tilata vielä uudet kattokourujen tiivisteet. Alkuperäiset kun ovat vuosien saatossa kutistuneet lyhyiksi.
Erityinen harvinaisuus Palmroosin autossa on alkuperäiset kuusipuolaiset alumiinivanteet. Muita ulkonäköä piristäviä yksityiskohtia ovat vanhemmasta Civicistä otettu, ritilöillä varustettu konepelti sekä pisaranmalliset GT-peilit. Muovimuhkuroilla varustetut 70-luvun lopun puskurit Palmroos vaihtoi aikaisemmissa Civiceissä käytettyihin sirompiin malleihin.
Vakaa ajettava
Civicin konepellin alla hyrisee 1,2-litrainen rivinelonen. Vaihteistona on neliportainen manuaali.
Moottorille Palmroos teki kunnostusvaiheessa perushuollon ja samalla hän uusi jakopään sekä sytytyksen osat. Lisäksi kytkin piti vaihtaa.
Painoa Civicillä on vain 710 kiloa, joten pienikin kone tarjoaa haluttaessa reipasta menoa. Vaikka Civic kulkee kokoisekseen hämmästyttävän vakaasti, Palmroos ei mielellään aja yli 80 km/h, jotta vanhan voimanlähteen kierrosluku pysyy maltillisena.
Kesän kuluessa hän kaavailee kiertävänsä Hondallaan harrasteajoneuvoja kokoavia tapahtumia noin 50 kilometrin säteellä Marttilasta.
Civic oli työläs projekti, mutta Palmroosin rakenteluintoa se ei ole lannistanut. Kohtapuolin hän on saamassa valmiiksi vuosimallin 1980 Chevrolet Pickupin kunnostuksen ja sen jälkeen on vuorossa Volvo Amazon.
