PÖYTYÄ. Sote-uudistus ja tietosuojalain tulkinnat ovat aiheuttaneet osassa kunnista opiskeluhuollolle ennakoimattomia ongelmia. Opiskeluhuollon työskentely vaikeutui niissä kunnissa, joissa lähdettiin tulkitsemaan tietosuojalakia tiukimmalla mahdolliselle tavalla.
Osa kunnista, kuten Pöytyä, Koski ja Marttila, tulkitsivat lakia tavalla, joka johti Wilman käyttöoikeuksien poistamiseen opiskeluhuollon henkilöstöltä. Käyttöoikeudet poistettiin vuodenvaihteessa opiskeluhuollon henkilöstön siirtyessä kuntien palkkalistoilta hyvinvointialueen työntekijöiksi.
Ajanvaraus takkuaa, poissaolojen seuranta vaikeutui
Wilman käyttöoikeuksien poistamisesta on koitunut merkittävää haittaa opiskeluhuollolle, sillä kodin ja koulun väliseen viestintään tarkoitettu sähköinen tietojärjestelmä on ollut myös opiskeluhuollon aktiivisessa käytössä muun muassa ajanvarauksessa ja poissaolojen seurannassa.
–Suurin huolenaihe on, että oppilaat ja huoltajat eivät nyt tavoita meitä, vastaava kuraattori, Elisenvaaran yhtenäiskoulussa ja lukiossa työskentelevä Anna Kaila sanoo ja kertoo, että vuodenvaihteen jälkeen suoraan yhtenäiskoulun oppilailta tai heidän vanhemmiltaan on tullut yhteydenottoja yhden käden sormilla laskettava määrä, lukiolaisilta ei yhtään.
Aiemmin yhteydenottoja tuli viikoittain. Kaila ja terveydenhoitaja Jenni Holkeri eivät usko lasten ja nuorten ongelmien kadonneen vuodenvaihteen jälkeen mihinkään, vaan yhteydenoton kynnys on noussut liian korkeaksi.
–Oppilaat eivät soita tai lähetä viestejä eivätkä myöskään käytä sähköpostia, Kaila ja Holkeri toteavat.
Myös oppilashuollon on vaikea tavoittaa oppilaita, kun ajantasaisia oppilastietoja ei ole käytettävissä. Tämä vaikeuttaa Holkerin mukaan esimerkiksi terveystarkastusten järjestämistä. Erityisen huolissaan Kaila ja Holkeri ovat kesken lukukauden muuttaneista oppilaista.
Tietoturva heikkeni
Opiskeluhuolto on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa muun muassa kylvämällä kouluun kuvillaan varustettuja ”mainoksia”.
–Tällä hetkellä ajanvarausta pyöritetään tekstiviestitse, Holkeri kertoo ja toteaa joutuneensa tekstiviestisumaan, jossa yhteystietojen puuttuessa ei aina tiedä, kenen kanssa keskustelee.
–Wilmassa näki heti, kenestä on kyse, hän jatkaa ja kertoo, että Wilmassa pystyi myös muodostamaan keskinäistä sopimista helpottavia viestiketjuja opiskeluhuollon, oppilaan ja vanhempien kesken.
Holkeri pitää tekstiviestittelyä riskialttiina tapana työskennellä, sillä pienikin näppäilyvirhe voi johtaa esimerkiksi ajanvarauksen menemiseen väärällä henkilölle. Tällöin voi Holkerin mukaan pahimmassa tapauksessa jopa potilasturvallisuus vaarantua, jos kiireisiä asioita ei saada ajoissa hoidettua.
Vaikka Wilma-tunnukset poistettiin tietoturvasyistä, käytännön tasolla oppilaiden tietoturva ei Holkerin ja Kailan mukaan ole parantunut. Nyt esimerkiksi salassa pidettävää tietoa kulkee opettajien kautta. Kaila ja Holkeri kuitenkin kiittelevät opettajien aktiivisuutta, sillä ilman sitä tieto saattaisi jäädä tällä hetkellä kokonaan kulkematta.
Työnteko hidastui ja kömpelöityi
Holkeri ja Kaila toteavat nykyisen tilanteen hidastavan ja kömpelöittävän heidän työtään. Enemmän he kuitenkin ovat huolissaan lasten ja nuorten puolesta.
–Työn laatu ja tuottavuus on heikentynyt, Holkeri summaa.
–Lasten ja nuorten edun näkökulmasta heiltä on palvelut heikentyneet selkeästi, Kaila murehtii keskeisen työvälineen puuttumista.
Hankalassa tilanteessa Kailalla riittää ymmärrystä kunnillekin.
–Kunnat ovat joutuneet kohtuuttomaan välikäteen, hän sanoo ja toteaa tilanteen olevan juridisesti monimutkainen.
Holkerin ja Kailan toiveissa kuitenkin on, että opiskeluhuollolle palautettaisiin mahdollisimman pian ainakin rajatut käyttöoikeudet viestimahdollisuuksineen. He muistuttavat tekevänsä koulussa myös paljon yhteisöllistä työtä ja muun muassa pitävänsä oppitunteja, joista he eivät tällä hetkellä tiedä, keitä oppilaita on paikalla.
–Olisi aika oleellista tietää, keitä oppilaita koulussa on, Holkeri sanoo.
–Oppilaslistat ja lukujärjestykset eivät ole salassa pidettävää tietoa, Kaila huomauttaa ja pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon ja oppilaiden sekä vanhempien välillä on suora linja.
Osassa kunnista tähän ratkaisuun on päädyttykin. Esimerkiksi Oripäässä ja Liedossa oppilashuollolle jäi osittaiset Wilman käyttöoikeudet, jotka mahdollistavat yhteystietojen näkemisen ja viestien lähettämisen. Auran kunta puolestaan jätti oppilashuollolle täydet Wilma-oikeudet voimaan.
–Odotamme hyvinvointialueen yhteistä linjausta asiaan liittyen ja teemme lopulliset ratkaisut sen mukaisesti, Auran yhtenäiskoulun rehtori Taija Marttila kertoo.